Keväisessä tapahtumassa ihaillaan vapaana virtaavaa Kangaskoskea, kuullaan kala- ja virtavesiasiantuntijoiden näkemyksiä Laatokan lohen nykytilasta ja saadaan päivitettyä tietoa Hiitolanjoen seuraavista padonpuruista.
Maailman vaelluskalapäivänä lauantaina 21.5.2022 klo 10–13 Hiitolanjoen Kangaskoskella järjestetään yleisötapahtuma, johon kaikki virtavesiluonnosta kiinnostuneet kansalaiset ja median edustajat ovat tervetulleita. Kangaskosken juhla on osa kansainvälistä World Fish Migration Day -juhlapäivää, johon kuuluu yli 400 tapahtumaa lähes 70:ssä maassa ympäri maailmaa.
Kyseessä on ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua vapaana virtaavaan Kangaskoskeen virtavesi- ja kala-asiantuntijoiden opastuksella. Asiantuntijat kertovat Laatokan lohen ja muiden Hiitolanjoen asukkaiden elämästä sekä patojen purusta ja koskien ennallistamisesta.
Nähtävillä myös videodokumentteja padon purusta
Paikalla on muun muassa WWF Suomen suojeluasiantuntija Manu Vihtonen, Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen vesistöasiantuntija Iia-Elisabeth Suomi, Hiitolanjoki-yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Europaeus ja Änkilän osakaskunnasta Hannu Toivanen sekä Rautjärven kunnan tekninen johtaja Juho Jylhä. Myös Kangaskosken voimalan ovet ovat avoinna tutustumista varten. Voimalassa on nähtävillä videodokumentteja Kangaskosken padon purusta.
Tapahtuman järjestävät Hiitolanjoki-yhdistys ry, Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö, Rautjärven kunta, WWF Suomi ja Saimaan Vesiensuojeluyhdistys.
Tapahtuman sijainti: Kangaskoskentie 195, 56800 Simpele.
Vastaavaa ei löydy mistään muualta Suomesta
Hiitolanjoessa elää Suomen viimeinen alkuperäinen ja luonnonvarainen järvilohikanta, Laatokan lohi. Vastaavaa ei löydy mistään muualta Suomesta. Pääsy joen ylävesille on elintärkeää virtaavassa vedessä lisääntyvälle Laatokan lohelle, muille lajeille ja koko jokiekosysteemille.
Siksi Hiitolanjoen Suomen puolella olevat voimalaitospadot on päätetty purkaa. Niistä ensimmäinen, Kangaskoski, purettiin viime vuonna. Lahnasenkoski ja Ritakoski ovat vuorossa seuraavaksi. On arvioitu, että vaellusesteiden poistuessa Hiitolanjoesta kehittyy Suomen merkittävin järvilohijoki.
