Suurin osa vesistöjen roskista on peräisin kaupungeista. Ne kulkeutuvat sinne joko suoraan ihmisen kädestä tai esimerkiksi hulevesijärjestelmää pitkin. Pidä Saaristo Siistinä ry:n Mahanpuruja muovista -viestintäkampanjassa tarroitetaan kaupunkien katukaivoja näyttävillä värikkäillä tarroilla 30. elokuuta asti.

Kampanjan tarkoituksena on lisätä tietoisuutta roskien reiteistä vesistöihin ja korostaa kuluttajan omaa vaikutusta ongelman kitkemiseen. Kadulle tai katukaivoon ei tule heittää roskaa, sillä ne voivat päätyä sieltä suoraan lähimpään vesistöön.

Kampanja käynnistyy nyt jo kolmatta kertaa. Tänä vuonna tarroitettuja katukaivoja voi nähdä Espoossa, Helsingissä, Joensuussa, Kauniaisissa, Lahdessa, Raumalla, Turussa, Vaasassa ja Vantaalla. Lisäksi Savonlinnassa katukaivoja tarroitettiin jo aiemmin kesällä.

Myös järvien roskaantumisongelma nostetaan esiin

”Hienoa, että kampanjaan lähti tänä vuonna mukaan useita kaupunkeja myös sisävesien ääreltä. On tärkeää, että vesistöjen roskaantumisongelmaa nostetaan esiin myös järvien osalta”, kertoo PSS ry:n projektikoordinaattori Jutta Vuolamo.

Kampanjan tarkoitus on vaikuttaa roskaantumisen ehkäisyyn positiivisen vaikuttamisen eli nudgingin kautta. Kampanja on kahden edellisen vuoden aikana saanut runsaasti positiivista palautetta ohikulkijoilta, ja tämän toivotaan vaikuttaneen ihmisten käyttäytymiseen.

Tupakantumppi ei kuulu kalan suuhun

Näyttävästi tarroitettujen kaivonkansien lisäksi kaupungit pyörittävät kampanja-aikana näyttötauluillaan animaatiovideota, jossa kala hotkaisee kitusiinsa vahingossa tupakantumpin luullessaan sitä ravinnoksi ja sylkäisee sen heti pois.

Tupakantumppi onkin yleisin rannoilta löytyvä roskatyyppi. Esimerkiksi PSS ry:n Siisti Biitsi -talkoissa Suomen vesistöjen rannoilta kerättiin vuonna 2020 lähes 13 600 tupakantumppia. Tupakan filtteri on muovinkaltaista ainetta, jonka maatuminen voi kestää olosuhteista riippuen yli 10 vuotta. Lisäksi tumppi sisältää vaarallisia kemikaaleja, jotka leviävät vesistöön ja ovat eläimille haitallisia.

”Tupakantumppien lisäksi rannoilta löytyy huomattavan paljon muoviroskaa, erityisesti piknikeväiden kääreitä ja kertakäyttöastioita. Jokainen voi siis vaikuttaa omalta osaltaan roskaantumisongelmaan huolehtimalla omista roskistaan”, Vuolamo kertoo.

Katukaivoihin päätyvää roskaa tutkitaan vuonna 2022

Ympäristöministeriö on rahoittanut Mahanpuruja muovista -kampanjaa 74 564 eurolla vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Sen avulla kampanjaa voidaan jatkaa myös ensi vuonna.

Vuonna 2022 kampanjan yhteydessä aiotaan lisäksi tutkia roskaantumista hulevesijärjestelmien välityksellä asentamalla katukaivoihin suodattimia, jotka keräävät roskat.