Matkalla kalaan -hanke: Perinteiset kalastusmuodot halutaan esiin ja käyttöön matkailukalastuksessa

Pilkkiminen on yksi perinteisistä kalastusmuodoista, joita tuodaan esiin Keski-Suomessa käynnissä olevassa Matkalla kalaan -hankkeessa. Kuva: Suvi-Tuulia Leinonen.

Suomen upea luonto ja vesistöt avaavat moninaisia mahdollisuuksia kehittää suomalaista matkailutarjontaa. Keski-Suomi taas on erinomainen ympäristö tuottaa matkailukalastukselle uudenlaisia palveluja kotimaisille sekä kansainvälisille matkailijoille ja sitä kautta tuoda lisätuloja paikallisille yrityksille ja alueen toimijoille.

Keski-Suomessa syyskuussa 2019 käynnistynyt Matkalla kalaan -hanke tarttuu näihin mahdollisuuksiin luomalla alueelle matkailukalastuksessa tarvittavia rakenteita ja auttamalla eri osapuolia hyödyntämään matkailukalastuksen liiketoiminta-arvoa omassa toiminnassaan.

Sen tarkoituksena on myös tuoda näkyväksi uusia eri kohderyhmille suunnattuja ansaintamalleja matkailukalastuksessa ja auttaa palveluntuottajien ohella sidosryhmiä tunnistamaan matkailukalastuksen liiketoimintapotentiaali. Lisäksi toimijoita opastetaan jäsentämään liiketoiminnan vaatimukset korkean jalostusasteen ja vientinäkökulman huomioon ottavien matkailukalastustuotteiden synnyttämiseksi.

Matkailukalastus keskeisenä tulokulmana

Hankkeen keskeiseksi tulokulmaksi on määritelty matkailukalastus, eikä perinteinen kalastusmatkailu, joka on suunnattu aktiivikalastajille ja kalastuksen harrastajille.

Matkailukalastus sen sijaan on suunnattu vastaamaan laajemman matkailupalveluita käyttävän kohderyhmän tarpeisiin, jolloin asiakkaita houkutellaan ”matalan kynnyksen” kalastuselämyksillä. Heillä ei myöskään tarvitse olla ennakolta tietoa tai aiempaa kokemusta kalastuksesta.

Hankkeen toteuttamisesta vastaavat Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö ja Kehittämisyhtiö Witas Oy. Toimintaa rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Sen on määrä kestää ensi vuoden maaliskuun loppuun asti.

Perinteiset kalastusmuodot tuotteiksi

Matkalla kalaan -hankkeen projektipäällikkö Antero Kivelä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta korostaa, että suomalaisten kalastusosaaminen sekä maamme puhtaat vedet ja kalat tarjoavat monia mahdollisuuksia tuotteistaa perinteiset kalastusmuodot palvelutuotteiksi kaikelle kansalle ja matkailijoille.

”Emme kuitenkaan ole vielä osanneet hyödyntää edellä mainittuja vahvuuksiamme täysimääräisesti nimenomaan matkailun saralla”, hän arvioi.

Luontomatkailu on kasvattanut suosiotaan Suomessa viimeiset vuodet. Tähän matkailun osa-alueeseen on Kivelän mukaan mahdollista tarttua myös kalastuselämysten osalta.

”Pidämme aivan turhaan kynttilää vakan alla, kun meidän päinvastoin tulisi kertoa tavallisimpien kalojen kalastamisen perusmuodoista, kuten onkimisesta, pilkkimisestä sekä heittokalastuksesta, ja mahdollistaa niiden hyödyntäminen matkailuyrityksissä ja -palveluissa kalastuksen luontoelämyksinä”, Kivelä toteaa.

Matalan kynnyksen kalastuselämykset ovat helppoja ja halpoja toteuttaa

Kivelän mukaan kalastuselämyksen tuottamiseen riittää usein varsin helposti toteutettava kalastusmuoto, jollaisia ovat esimerkiksi onkiminen, pilkkiminen tai hauen ja ahvenen virvelikalastus.

”Myöskään kalastusvälineistön osalta kynnys palvelun tuottamiseksi ja sen käyttämiseksi ei ole korkea. Lämmin vaatetus, onki, pilkkivapa tai yksinkertainen helposti heitettävä virveli riittävät vallan mainiosti. Tämän takia palveluntuottajalle investointi yksinkertaisen kalastuspalvelun tuottamiseksi ei ole korkea”, hän sanoo.

Lisäksi monet pienet matkailupalveluita tarjoavat yrittäjät etenkin maaseudulla voisivat Kivelän mielestä tarjota kalastuselämyksiä ottamalla mukaan verkkokalastukseen, katiskakalastukseen tai vaikkapa pitkänsiiman virittämiseen mökkivuokralaisia tai tarjoamalla päiväohjelmaa retkeileville kaupunkilaisille.

”Osakaskunnat, joissa harrastetaan nuotanvetoa voisivat puolestaan toteuttaa näytösluontoisia tapahtumia, tai yritysjohtajaryhmä voisi sen itse toteuttaa, kuten tehtiin Viitasaaren Suovalahdella. Oikeina ajankohtina myös ravustus ja tuulastus tuovat aivan mahtavat elämysmahdollisuudet palvelutuotteiksi yrittäjille”, Kivelä mainitsee.

Matkailukalastus sopii erityyppisille yrityksille

Merkittävää Kivelän mielestä matkailukalastuksessa on myös, että siinä palveluiden tuottaminen sopii usean erityyppisen liiketoiminnan harjoittajalle ja yrittäjät voivat pienillä taloudellisilla panostuksilla saada lisätuloja matkailukalastuksesta.

”Esimerkiksi järvien läheisyyteen sijoittuvissa kaupunkiympäristöissä ei matkailijoille suunnattuja kalastuspalveluja ole juuri näkynyt. Hotellien, hostellien sekä muiden majoitusta tarjoavien yritysten palveluportfolioissa ei matkailukalastukseen liittyviä palveluja ole selvästikään tunnistettu”, hän huomauttaa.

Yrittäjiä aktivoidaan toimimaan verkostona

Hänen mielestään erityisen tärkeää tulevaisuutta ajatellen on, että yrittäjät ja yritykset tekisivät yhteistyötä ja siten eritasoiset matkailupalveluiden tarjoajat voisivat yhdessä tarjota kalastuksen ympärille rakennettuja tuotteita matkailijoiden käyttöön.

”Majoituspalveluiden tarjoajat, kalastusoppaat, kalastusseurat ja vaikka vain aktiiviset kalastuksen harrastajat pystyvät yhdessä tuottamaan matkailukalastuspalveluita asiakkaiden käyttöön”, Kivelä uskoo.

”Tavoitteena hankkeessa on aktivoida yrittäjiä toimimaan palveluiden kehittämisessä verkostona. Yksi hankkeen tavoitteista on kasata Matkalla kalaan -hankkeen rinnalle yritysryhmähanke, jossa lähdetään yhteistyöllä kehittämään matkailukalastustuotteita ja löytämään uutta kohderyhmää näiden palveluiden ympärille”, Kivelä lisää.

Lähdetään ongelle, pilkille tai heittokalastamaan

Hänen mukaansa kalastus, luonto ja hiljaisuus tarjoavat sielunhoitoa kiireen ja melun keskellä, mutta myös nykyisissä poikkeusoloissa.

”Lähde siis ongelle, pilkille tai heittokalastamaan itsesi kanssa ja rentoudu kalastuksen parissa. Ja sitten kun maailma on taas kaikille avoin, hyödynnä myös kalastuksen opaspalveluita”, Kivelä kehottaa.

Teksti: Ismo Malin

Ahven on pilkkijän perinteinen saaliskala. Kuva: Suvi-Tuulia Leinonen.