Vuosittaiseksi metsistä ja soilta tulevaksi typen kokonaiskuormitukseksi arvioidaan 44 600 tonnia ja fosforin kokonaiskuormitukseksi 1760 tonnia. Metsätalouden osuus kuormituksesta on typen osalta 16 % (7300 tonnia/vuosi) ja fosforista 25 % (440 tonnia/vuosi).

Nämä MetsäVesi-hankkeessa tehdyt arviot ovat Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistiedotteen mukaan suurempia kuin hallinnossa ja raportoinneissa aiemmin käytetyt vuosiarviot 3250 tonnia typpeä ja 230 tonnia fosforia (Tilastollinen vuosikirja 2018).

Metsistä ja soilta tulevan typen ja fosforin kokonaiskuormitusarviot, jotka sisältävät metsätalouden aiheuttaman kuormituksen lisäksi luonnonhuuhtouman, ovat kuitenkin samaa suuruusluokkaa kuin aiemmat eri menetelmillä ja aineistoilla tehdyt laskelmat. Metsätalouden kuormitusosuus arvioidaan nyt siis suuremmaksi kuin aiemmin.

Metsäojituksen on tähän asti oletettu aiheuttavan ravinnekuormitusta 10 vuoden ajan. Uusien tulosten mukaan kuormitus jatkuu kuitenkin pidempään. Tulokset eivät kuitenkaan anna näyttöä siitä, että kuormitus lisääntyy sitä mukaa, kun ojituksesta kulunut aika kasvaa.

Alueelliset erot otettava huomioon metsätaloudessa ja vesiensuojelussa

Luonnonhuuhtouma on suurinta Etelä-Suomessa. Metsätalouden aiheuttama ravinnekuormitus on puolestaan suurinta Pohjanmaalla ja Kainuussa, missä on paljon ojitettuja soita. Perämeren valuma-alueella hiili- ja typpikuormitus on suurta, koska siellä on runsaasti ojitusalueita.

”Kuormituksen alueelliset erot tulisi ottaa entistä paremmin huomioon metsätalouden harjoittamisessa ja vesiensuojelussa”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Leena Finér.

Fosforikuormitus vähentynyt, typpi- ja hiilipitoisuudet kasvaneet

Hankkeen tulosten mukaan metsistä tuleva fosforikuormitus on vähentynyt viime vuosiin asti. Tämä johtunee suometsien fosforilannoituksen loppumisesta ja siirtymisestä hidasliukoisiin lannoitteisiin.

Valumaveden typpi- ja hiilipitoisuuksissa sen sijaan havaittiin nousevia trendejä vuosina 1978-2018. Samanaikaisesti ilman lämpötila on noussut, hydrologia on muuttunut ja hapan laskeuma on pienentynyt. Nämä ympäristötekijät voivat selittää lisääntynyttä kuormitusta.

Tutkijoiden mukaan ympäristötekijöiden muutoksesta johtuvan typpi- ja hiilikuormituksen hallintaan tulisi kehittää uusia menetelmiä erityisesti turvemaille. Myös vesien tummumisen ehkäiseminen pitäisi ottaa vahvemmin vesienhoidon tavoitteeksi.

Hankkeen tulokset julki tammikuussa 2020

Valtioneuvoston rahoittama MetsäVesi(Metsistä ja Soilta tuleva Vesistökuormitus) -hanke on toteutettu vuoden 2019 aikana yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen ympäristökeskuksen SYKE, Tapio Oy:n ja Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa. Työssä hyödynnettiin laajoja valtakunnallisia veden laadun ja virtaaman seuranta-aineistoja metsätalouden vaikutuksen alaisilta ja luonnontilaisilta valuma-alueilta.

Hankkeen tulokset julkaistaan valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa tammikuussa 2020.