WWF Suomi, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS) aloittivat tällä viikolla muoviroskakiertueen, jolla kerätään uutta tietoa rantojemme mikro- ja makromuoviesiintymistä. Näytteitä haetaan rannoilta, joilla vastaavaa ei ole ennen tehty.

Näytteenottajat haarukoivat jokaiselta rannalta alueen tai alueet, joilta he keräävät ja tilastoivat joka ikisen 0,5 senttimetriä isomman muovisilpun ja -esineen. Jos rannat ovat kovin roskaisia, aikaa kuluu paljon.

Länsimetron työmaan muovisilppua runsaasti Suomenlinnassa

WWF:n meriasiantuntijalla Anna Soirinsuolla ei ollut kiertueen alkaessa epäilystäkään, mikä on tyypillisin rannoilta löytyvä muoviroska. Hän odotti, että se on ainakin kaupunkien ja retkeilykohteiden läheisillä rannoilla tupakantumppi.

”Ensimmäisessä kohteessamme Suomenlinnassa näin ei ollutkaan. Rannalta löytyi hurjan paljon Länsimetron työmaalta vahingossa mereen joutunutta muovikuitua, joka on vuosien saatossa saavuttanut Suomenlinnan länsirannat. Kaikki kivenvälit olivat täynnä tätä pientä muovisilppua”, Soirinsuo kertoo.

”Suomenlinna oli nyt erikoisuus, mutta on kiinnostavaa, mikä muoviroska on yleisin kiertueen seuraavilla rannoilla.”

Mikromuovista täysin uutta tietoa

Alle 0,5 senttimetrin mikromuovista ryhmä ottaa vähintään kolme näytettä kultakin rannalta. Rantaan lasketaan metallikehikko, jonka pinta-alalta hiekasta raaputetaan kahden senttimetrin pintakerros talteen. Näytteet tutkitaan syksyllä SYKEn laboratoriossa, ja tulokset valmistuvat vuoden lopulla.

”Mikromuovista ei ole olemassa Suomen rannikoilta minkäänlaista dataa, ja siksi tarjouduimme keräämään näytteitä”, Soirinsuo sanoo.

Merissä yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa

Maailman merissä on yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa, joka uhkaa niin meriluontoa, eläimiä kuin ihmisten terveyttä. Asiaan on puututtava nyt. Merten muoviroska voi jopa tuplaantua vuoteen 2030 mennessä, mikäli nykyistä kehitystä ei saada pysäytettyä.

Suomella, kuten muillakin EU-mailla on EU:n meripuitedirektiivin ja kansallisen lainsäädännön nojalla velvollisuus tarkkailla rantojen muoviroskaantumista. PSS on Suomessa päävastuullinen keräämään tietoa suurikokoisesta muovista, kun taas SYKE vastaa mikromuovien seurannasta ensi vuoden alusta lähtien.

Muovikiertue on osa WWF:n MURU-muoviroskahanketta, joka tukee SYKEä ja PSS:ää muoviroskatiedon keräämisessä. Kiertue pysähtyy toukokuun aikana muun muassa Porin Yyterissä, Oulun Nallikarissa ja Hangon Bellevuessa.

“Suurikokoisia muoviroskanäytteitä ei ole koskaan otettu yhtä pohjoisessa kuin nyt”, sanoo Soirinsuo, jonka matka yltää kiertueella Ouluun saakka.

Tutkimuksessa suuria harppauksia eteenpäin

Nyt kerättävät tiedot eivät lukeudu lain velvoittamiin tutkimuksiin, mutta niin on tarkoituskin. Kiertueella hankitaan arvokasta tietoa siitä, mitä uusista rantakohteista löytyy ja selvitetään, voisivatko rannat tulevaisuudessa kuulua virallisen tarkkailun piiriin.

Soirinsuon mukaan merten muoviroskaantumiseen on havahduttu maailmanlaajuisesti vasta reilut 10 vuotta sitten. Mikromuovien osalta herääminen alkoi vielä tästä muutamia vuosia myöhemmin.

”Tutkimuksessa, ja etenkin mikromuovitutkimuksessa, mennään nyt eteenpäin suurin harppauksin. Itämeren muoveista tiedämme sen verran, että niitä löytyy yleensä enemmän turisti- tai kaupunkirannoilta. Muovipitoisuudet ovat korkeampia myös sellaisilla rannoilla, joiden läheisyydessä on rakennustyömaita. Rantojen mikromuoveista ei käytännössä ole tutkimustietoa vielä lainkaan”, Soirinsuo sanoo.

Muoviroskakiertueen paikkakunnat ja rannat:
o Helsinki – Suomenlinna, Patterilahti
o Oulu – Nallikari, Nallikarin uimaranta
o Vaasa – Ahvensaari, Ahvensaaren uimaranta
o Pori – Yyteri
o Luvia – Laitakari
o Hanko – Bellevuen ranta
o Porvoo – Sondbyn uimarannat