Kouvolan kaupunki on mukana Luonnonvarakeskus (Luke) pilottihankkeessa, jossa tutkitaan järviruo’osta tehdyn suodattimen kykyä poistaa hulevesistä mikromuovia. Hanke yhdistää niin paikallista osaamista, kaupungin aktiivisuutta kuin uutta tutkimustakin.

Kouvolan ruokosuodattimet sijaitsevat Maijanaron massapankin purkuojassa ja Paskolammen purkuojassa, jonka läpi virtaavat lumenkaatopaikalla sulavat aurauslumet. Paskolammelta suodattimen läpi suodattuva vesi laskee Myrkkyojan ja Natura-alueen kautta Kymijokeen.

Luke maksoi lumenkaatopaikan purkuojan suodattimen rakentamisen, ja kaupunki rakennutti sen. Kouvolassa tutkitaan myös, miten hyvin suodatin suodattaa, mikä on sille toimivin poikkileikkausmuoto, miten kauan suodatin kestää toiminnassa, ennen kuin ruokoa pitää uusia ja mihin suodattimia on järkevä rakentaa. Tutkimushanke kestää vuoden loppuun.

Mikromuovia on erityisesti aurauslumien hulevesissä

Nyt tutkitaan, voiko Paskolammen purkuojan ruokosuodatin suodattaa vedestä myös mikromuovia. Mikromuovia on etenkin aurauslumen sulamisvesissä, johon sitä irtoaa muun muassa autonrenkaista ja tiemerkinnöistä.

”Tutkimme, millaisia mittauksia siitä saadaan ja millaisiin kohtiin suodattimia voisi jatkossa rakentaa. Saamme hyvät mittaukset tehtyä sekä suodattimen ylä- että alapuolisesta vedestä, kun lumen sulaminen pääsee vauhtiin. Lunta on kaikkiaan noin 100 000 kuutiota”, suunnitteluinsinööri Jussi Kimmo Kouvolan kaupungilta kertoo.

Ruokosuodatin torjuu vesien rehevöitymistä

Ruokosuodatin on järviruo’osta tehty rakennelma, joka on enimmillään noin 4-5 metriä leveä. Sellaisen voi rakentaa ojaan, puroon tai muuhun virtaavaan veteen.

Suodatin torjuu vesien rehevöitymistä kahdella tavalla. Järviruo’on kerääminen järvestä vähentää rehevöitymistä ja itse suodatin näyttää suodattavan hyvin typpeä, fosforia ja kiintoainesta ja mahdollisesti myös mikromuovia.

Lumenkaatopaikan ruokosuodatin on osa EU:n Interreg-ohjelman rahoittamaa Fanplesstic-sea -hanketta, jossa etsitään kustannustehokkaita menetelmiä estämään mikromuovin kulkeutumista vesistöihin.

Suodattimia luonnonmateriaaleista ojiin ja teiden varsille

Luken hankkeessa pyritään kehittämään luonnonmateriaaleista suodattimia, jotka ovat helppoja rakentaa ojiin ja teiden varsille. Maijanarolta on saatu lupaavia tuloksia ravinteiden ja kiintoaineiden vähenemisestä.

”Nyt kokeillaan, miten järviruo’osta tehty rakennelma voisi pidättää mikromuovia. Meidän tietojemme mukaan missään muualla ei ole käytetty ruokosuodatinta tähän”, Luken tutkija Marjatta Vahvaselkä kertoo.

Vahvaselän mukaan liikenteen mikromuovit ovat suurin yksittäinen vesistön mikromuovien lähde. Niitä on etenkin aurauslumessa, pahimmillaan jopa yli 10 000 mikromuovipartikkelia per kuutiometri. Lumenkaatopaikan ruokosuodattimen vedestä otetut mikromuovinäytteet lähetetään analysoitaviksi Tanskaan Aalborgin yliopistoon.

”Samassa paikassa analysoidaan kaikki EU:n rahoittaman hankkeen näytteet. Tähän asti haasteena on ollut analyysimenetelmien kirjavuus. Eri laboratorioissa käytetään eri metodeja, eivätkä tulokset ole olleet vertailukelpoisia”, Vahvaselkä kertoo.

Iittiläisestä järviruo’osta syntyy uudenlaisia suodattimia

Kouvolassa suodattimia on tehty kaupungin, paikallisten osaajien ja tutkimushankkeiden yhteistyönä. Suodattimissa käytettävä ruoko kerätään talvella Iitin ja Kouvolan alueelta. Suodattimeen voi käyttää myös ruokoa, joka ei ole laadultaan aivan priimaa.

”Kouvola toimii järviruo’on käytössä hyvänä esimerkkinä. Olemme tehneet hyvää yhteistyötä ja kaupunki on ollut aktiivisesti mukana, sanoo suodatinta suunnittelemassa mukana ollut kouvolalainen järviruokoasiantuntija Tanja Kukkola”, joka on ollut tuomassa järviruokotuntemusta Kouvolaan jo kymmenen vuoden ajan.