Kuopiolainen Marko Röppänen päätti heti saatuaan 1,7 kilon kehuahvenen vapauttaa sen sekä ilmoittaa kalan myös suurkalarekisteriin. Syykin oli siihen selvä: Hän halusi teollaan kannustaa muitakin kalastajia kalojen ja erityisesti isojen ahventen vapauttamiseen.

Marko korostaa myös, ettei hän pääasiallisesti tavoittele kalareissuillaan isoja kaloja, vaikka toki niitäkin on hänestä aina välillä mukava saada. Tärkeintä sen sijaan ovat kalastuksesta saatu mielihyvä ja mahdollisuus irtautua arkisesta aherruksesta ja rentoutua. ”Jos hyvin käy tulevat ruokakalat vielä tämän päälle”, hän sanoo.

Marko kertoo vapauttavansa käytännössä kaikenkokoisia kaloja, sillä aina hän ei ”ymmärrä” lopettaa kalastusta heti sen jälkeen, kun sopivan kokoiset ruokakalat on saatu. ”Usein toki kalastuksen silloin keskeytän ja alan vain nauttia luonnossa olemisesta ja rauhasta”, hän mainitsee.

Kaikkea ei tarvitse tappaa!

Markon 6. huhtikuuta saama suurahven oli joka tapauksessa ensimmäinen kala, jonka hän ilmoitti suurkalarekisteriin, vaikka ilmoitusrajaan yltäneitä harjuksia ja ehkä haukiakin hän arvelee aiemminkin saaneensa.

”En halunnut huomiota itselleni, vaan erityisesti halusin tuoda esille sen, että myös isot ahvenet kannattaa vapauttaa. Ne ovat vanhoja viisaita kaloja ja hyviä suvunjatkajia. Ja vaikka osa kalastajista jo suurahvenensa vapauttaa, soisin sen yleistyvän. Kaikkea ei siis tarvitse tappaa”, Marko muistuttaa.

Talvi oli hankala pilkkijälle

Mennyt talvi oli pilkkimisen kannalta Markon mukaan hankala, koska jäällä oli lumen lisäksi myös vettä ja sohjoa liikkumista haittaamassa. Huhtikuun alussa jää oli kuitenkin paljas, kun hän suuntasi kahdeksi päiväksi pilkille luottojärvelleen. Kalastuspäivien 6.-7. huhtikuuta välisen yön hän vietti jäällä teltassa.

Ensimmäisenä pilkkipäivänä, jolloin iso ahven tuli, sää oli pilvinen, vaikkakin pilvipeite väliin repeilikin, mutta aurinko ei kuitenkaan paistanut. ”Ei ollut mikään ihannekeli, sillä tässä vaiheessa kevättä saisi olla vielä hieman tummempaa, kun jää on ollut jo jonkin aikaa paljaana lumesta. Ilman lämpötila oli noin +3-4 astetta ja muistaakseni tuuli kävi kaakosta”, Marko selvittää olosuhteita.

Jämäkät välineet ja paksut siimat

Kalastuspaikka sijaitsi reilun matkan päässä järven rannasta, mutta hyvin pienimuotoisella alueella, jossa on runsaasti saaria ja luotoja sekä kivikkoista pohjaa. Saaliiksi retken aikana tuli joitain ahvenia ja jokunen kelpo hauki eli hyvät ruokakalat. Huippuhetken Marko pääsi kokemaan ensimmäisenä pilkkipäivänä klo 16 aikoihin suurahvenen muodossa.

”Minulla on tapana tähän aikaan keväästä kulkea 10-15 metrin syvyyskäyriä mukaillen ja onkia pintavedestä. Tuonakin hetkenä syvyys oli vajaa 15 metriä, ja pilkkinä ollut Salamisen kirkas leiju 4 metrissä. Sitten ahven tuli näyttöön 6-7 metrin kohdalla. Kyseessä oli siis välivedessä liikkunut kala”, Marko kuvailee tapahtumia.

Hän kertoo käyttävänsä jämäköitä välineitä ja paksuja siimoja ainakin tällä paikalla pilkkiessään suuren haukiriskin takia. ”Kala tulikin suuresta koostaan huolimatta vaivattomasti ylös, toki muutaman kunnon potkun myötä. Kun kairani on 8-tuumainen, se mahtui hyvin avannostakin, vaikka sen koko lailla täyttikin”, Marko kertoo.

Tekee paluuta heittokalastuksen pariin

Marko kertoo aloittaneensa kalastamisen isänsä ja ukkinsa kanssa mato-ongella. ”Noin 35 vuotta sitten innostuin perhokalastuksesta jopa niin, että Meppsin ja Hilon heittely jäi pitkälti pois kuvioista vuosien ajaksi”, hän kertoo.

Perhokalastusta Marko on harrastanut muun muassa Keski-Suomen koskivesillä ja Savossa Rautalammin reitin koskilla. Lisäksi hän tehnyt perhokalastusreissuja myös Tenolle sekä Norjan ja Ruotsin tunturivesille.

”Näillä reissuilla olen kaksikin kertaa saanut mitata puolta senttiä vajaan 60-senttisen harrin. Vaakaa ei ole ollut mukana, mutta hyvinkin kahden kilon paikkeilla nämä kalat painoivat”, hän arvioi.

Yleisesti ottaen perhokalastuksen mielekkyyttä Markon mielestä Suomessa vähentää vesistöjemme heikko tila. ”Viime aikoina olen taas ruvennut myös enenevässä määrin harrastamaan kesäisin heittokalastusta. Olen kuitenkin siirtynyt vahvasti nyt niin muodikkaan jigikalastuksen pariin”, hän sanoo.

Jälkikasvun kanssa kalassa

Marko jatkaa myös sukunsa kalastusperinteitä viemällä omaa jälkikasvuaan kalalle. Erityisesti nuorin poika, joka on 8-vuotias, kulkee mielellään ja innokkaasti isän kanssa kalassa.

”Tänäkin talvena teimme kolme pilkkiretkeä. Vanhemmat kaksi poikaa sen sijaan ovat jo aikuisia ja käyvät tietenkin pääasiassa jo omin päin kalassa, mutta toki silloin tällöin kalastetaan vielä yhdessäkin.”

Marko Röppäsen 1,7 kilon (48,5 cm) suurahven

Pyyntipäivä ja -aika: 6.4.2021 klo 16.00
Pyyntipaikka: Kuopio, järvi
Viehe: Salamisen kirkaskuore (kevennetty 80 mm:n tasapainopilkki värissä kuore)
Vapa: Jäykkä 49
Kela: Dryfly
Siima: Maxima fluoro 0,49 mm

Lisätietoja suurkaloista ja suurkalarekisteristä

Suurkalarekisteröintien Hall of Fame

Teksti: Ismo Malin, Kuvat: Marko Röppäsen arkisto

Video suurahven 1,7 killoo