Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää puhtaita vesiä identiteetillemme tärkeänä. Lähes yhtä moni suomalainen on sitä mieltä, että puhtaat vedet ja Itämeri ovat tärkeitä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille, luonnolle sekä paikkakunnan ja alueen vetovoimalle. Vankka enemmistö uskoo myös, että puhtaat vedet ovat edellytys tuottavalle elinkeinoelämälle.
Tulokset ovat peräisin ympäristöministeriön teettämästä kyselystä, joka selvitti suomalaisten käsityksiä vesien ja Itämeren merkityksestä ja tilasta sekä niiden suojelusta. Kyselyyn osallistui 1012 vastaajaa ympäri Suomen. Vesien tärkeimmät hyödyt heille liittyivät maisemaan ja ääniin, vesiluonnosta nauttimiseen sekä virkistymiseen ja harrastamiseen vesien äärellä.
”Luvut kertovat siitä, kuinka suuri huoli suomalaisilla on vesistöjen tilasta. On tärkeää että Suomi jatkaa vesistöjen ja erityisesti Itämeren tilaa parantavia toimia jatkossakin. Meillä on vain yksi meri ja siitä on pidettävä huolta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kommentoi kyselyn tuloksia.
Itämeren tila herättää huolta
Vastaajista suuri enemmistö, 74 prosenttia, on huolissaan tai erittäin huolissaan Itämeren tilasta. Järvi- ja jokivesien tilasta on huolissaan tai erittäin huolissaan 45 prosenttia vastaajista. Pohjavesien tilasta eli pohjaveden puhtaudesta ja sen riittämisestä esimerkiksi juoma- tai kasteluvedeksi on huolissaan tai erittäin huolissaan noin kolmannes vastaajista.
Kansalaisilla on varsin hyvä käsitys vesien tilasta, vaikka he arvioivatkin Itämeren rannikkovesien tilan selvästi paremmaksi sekä järvi-, joki- ja pohjavesien tilan huonommaksi kuin ne ovat uusimpien tila-arvioiden mukaan.
Pahimpina uhkina annetuista vaihtoehdoista pidetään haitta-aineiden päästöjä (kemikaalit, roskat, öljy, mikromuovit jne.) ja rehevöitymistä.
Vajaa puolet vastaajista on sitä mieltä, että Suomi huolehtii hyvin vesiensä tilasta, ja 11 prosentin mielestä Suomi ei huolehdi vesien tilasta hyvin.
”Lähivesien puhtaus on selvästi suomalaisten hyvinvoinnille tärkeää. Vesien ja Itämeren tilan parantamisella hillitsemme myös ilmastonmuutosta sekä torjumme luontokatoa ja saastumista. Tavoitteemme on, että jatkamme yhteistyössä tehostettua vesiensuojelua myös seuraavalla hallituskaudella”, ympäristöneuvos Saara Bäck ympäristöministeriöstä kertoo.
Vesien suojelua ja kunnostamista lisättävä
Seitsemän kymmenestä suomalaisesta on sitä mieltä, että vesiensuojelua ja vesien kunnostamista täytyy lisätä. Vain noin neljännes on sitä mieltä, että ainoastaan valtion tulee rahoittaa vesiensuojelutoimia.
Vastaajille annettiin ehdotuksia tahoista, joiden tulisi rahoittaa vesiensuojelua valtion lisäksi. Lähes 60 prosenttia vastaajista toivoo kuntien osallistuvan rahoitukseen. Maan- ja metsänomistajilta sekä vesialueiden omistajilta toivoo rahoitusta 48 prosenttia ja paikallisilta yrityksiltä 44 prosenttia vastaajista.
”Valtion tulee jatkossakin turvata rahoitus toimille Itämeren sekä sisä- ja pohjavesien tilan parantamiseksi ja turvaamiseksi. Toivon myös, että yritykset tukisivat vielä enemmän vesiensuojelua, esimerkiksi alueen vesistökunnostuksia”, Bäck kertoo.
Omilla teoilla voi vaikuttaa
Suomalaisista 77 prosenttia ajattelee, että suomalaiset voivat itse vaikuttaa omilla teoillaan vesien ja Itämeren tilaan. Arjen teoista merkityksellisiksi tunnistetaan roskaamisen välttäminen, jätteiden kierrättäminen ja se, etteivät lääkejätteet ja muut haitalliset aineet päädy viemäriin tai suoraan luontoon esimerkiksi pesuvesien ja kemikaalien käytön kautta. Näiden tekojen merkityksen tunnistaa noin 85 prosenttia vastaajista. Kasvisruokavalion ja luonnonkalan syömisen merkitystä vesien tilan kannalta ei tunnisteta yhtä hyvin: sitä pitää merkityksellisenä 30 prosenttia vastaajista.
Yhdeksän kymmenestä arvioi saavansa tarpeeksi tietoa vesien ja Itämeren tilasta. Ylivoimaisesti suurin tiedon lähde on media (aikakausi- ja sanomalehdet, radio ja televisio), josta ammentaa tietoa 64 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi eniten tietoa saadaan, erityisesti nuorison keskuudessa, sosiaalisesta mediasta (22 prosenttia vastaajista).
Kyselyn toteutti aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Kyselyn vastaajajoukko haettiin CINT-palvelun avulla. Vastanneista 57 prosenttia oli naisia ja 43 miehiä.