Metsähallituksen ja ministeriön yhteishanke: Valtion retkeilyalueista entistä vetovoimaisempia

Uudenlainen sosiaalinen karttapalvelu helpottaa palautteen antamista Metsähallitukselle. Se on paraikaa koekäytössä Ruunaan ja Evon retkeilyalueilla. Kuva: Metsähallitus/Aku Ahlholm

Valtion retkeilyalueilla, joihin kuuluvat Ruunaa, Iso-Syöte, Kylmäluoma, Evo ja Oulujärvi oli vuonna 2017 yli 230 000 käyntikertaa. Nyt alueista halutaan kehittää entistäkin monipuolisempia ja vetovoimaisempia retki- ja luontomatkailukohteita.

Retkeilyalueiden kehittämistä on suunniteltu Metsähallituksen ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisessä hankkeessa. Tavoitteena on nostaa retkeilyalueiden statusta, tehostaa alueiden markkinointia sekä parantaa alueilla toimivien matkailuyritysten toimintaedellytyksiä.

Koskee viittä kohdetta

Kehittämishanke koskee viittä Metsähallituksen hallinnassa olevaa valtion retkeilyaluetta, jotka ovat Evo Hämeenlinnassa, Ruunaa Lieksassa, Oulujärvi Vaalassa, Kylmäluoma Taivalkoskella ja Iso-Syöte Pudasjärvellä.

Alueet ovat suosittuja retkeily-, kalastus- ja eränkäyntikohteita ja niillä oli vuonna 2017 yhteensä 237 900 käyntiä. Retkeilyalueilla on reittejä, retkeilyrakenteita ja majoitustiloja, joista osa vaatii kunnostamista. Kaikilla alueilla on myös muita investointi- ja korjaustarpeita.

Investoinnit helpommiksi

Retkeilyalueita ja niiden palveluja on tarkasteltu alueen kävijöiden ja yrittäjien kannalta ja sitä varten on kuultu myös alueilla toimivia yrittäjiä. Yksi selkeä kehityskohde on matkailuliiketoiminnan helpottaminen alueilla niin, että yrittäjät voivat ja uskaltavat investoida kohteisiin.

”Omien kehittämistoimenpiteiden lisäksi suhtaudumme myönteisesti alueella toimivien yritysten itsensä toteuttamiin investointeihin. Uskomme, että kun yrittäjien toimintamahdollisuukset kehittyvät, se lisää samalla koko alueen vetovoimaa ja tuottaa kaikille vierailijoille kaivattuja lisäpalveluita”, toteaa Metsähallituksen kiinteistökehityksen johtaja Tuomas Hallenberg.

Investointien tulee sopia alueen kokonaisuuteen ja niiden on tuettava alueen virkistyskäyttöä ja luontoarvoja. Sitä varten alueille laaditaan ensin masterplan-suunnitelmat, jotka ovat osa alueiden hoidon ja käytön suunnittelua. Mahdolliset lisäinvestoinnit tehdään suunnitelmallisesti huomioon ottaen alueen monipuolisen käytön sekä yritysten, kaupunkien tai kuntien ja muiden yhteistyötahojen näkemykset.

Säilyvät kaikille avoimina

”Retkeilyalueet säilyvät kaikille avoimina monipuolisina retkeilykohteina. Kehittämällä alueita yhdessä yrittäjien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa vastaamme samalla myös käynnissä olevaan luontomatkailubuumiin”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Jere Rauhala Metsähallituksesta.

Kehittäminen ensi vuonna

Retkeilyalueiden kehittäminen jatkuu ensi vuonna. Ensimmäinen masterplan-suunnitelma laaditaan Ruunalle vuonna 2019. Ensi vuonna retkeilyalueilla aloitetaan myös maastopyöräreittien suunnittelu ja toteutus sekä palveluvarustuksen korjauksia ja parannuksia.

Alueiden metsiä hoidetaan hoito- ja käyttösuunnitelman ja Metsähallituksen ympäristöoppaan mukaisesti. Lisäksi toteutetaan innovaatiokilpailu retkeilyalueiden digitaalisten palveluiden kehittämiseksi.