Teksti: Ismo Malin, Kuva: Juha Ojaharju
Ruotsi on lähettänyt Tanskalle ja Suomelle pyynnön toimittaa tietoja niiden kalastuksesta Ruotsin Itämeren rannikon lähellä. Ruotsin hallituksen tavoitteena on troolauskiellon ulottaminen 12 meripeninkulman päähän rannikosta silakkakantojen ja pienimuotoisen kalastuksen suojelemiseksi. Kielto koskisi kaikkia yli 24 metriä pitkiä aktiivipyydyksillä kalastavia aluksia, eli käytännössä troolareita, mukaan lukien suomalaiset ja tanskalaiset alukset.
Tiedotteessaan hallitus kertoo, että voimaan tullessaan kielto ulottuisi Ruotsin aluevesillä Itämerellä Skanörista Haaparantaan ja siihen sisältyisivät myös Öölanti ja Gotlanti. Hallitus haluaa, että Ruotsissa puretaan enemmän kalaa ja että mahdollisimman suuri osa pyydetystä kalasta menee ihmisravinnoksi.
”Tämä on edellytys sille, että meillä voi olla terveet rannikkovedet, elinkelpoiset kalakannat ja pienimuotoista kalastusta myös tuleville sukupolville”, sanoo Ruotsin ympäristö- ja ilmastoministeri Romina Pourmokhtari.
Ruotsi ei voi yksin päättää muutoksesta
Tanskalla ja Suomella on EU-sääntelyyn sisältyvä oikeus kalastaa Ruotsin rannikon 4–12 meripeninkulman vyöhykkeellä. Tämä oikeus perustuu vanhoihin Ruotsin ja Suomen sekä Ruotsin ja Tanskan välisiin kalastussopimuksiin, jotka on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan sääntelyssä.
EU:n yhteisen kalastuspolitiikan perusasetuksen 20. artikla antaa jäsenvaltiolle mahdollisuuden toteuttaa 12 meripeninkulman sisällä kalakantojen suojelu- ja hoitotoimia. Toimien pitää kuitenkin muun muassa olla syrjimättömiä ja EU:n kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisia. Koska kiellon ulottaminen vaikuttaisi Suomen ja Tanskan kalastusaluksiin, näiden maiden kanssa on käytävä 20. artiklan mukainen kuuleminen komission, asianosaisten jäsenvaltioiden ja neuvoa-antavien toimielinten kanssa.
Koska suomalaisten ja tanskalaisten alusten osalta 12 meripeninkulman rajaa ei voida toteuttaa yksipuolisella päätöksellä, Ruotsi aikoo viedä asian EU-regionalisointiprosessiin, kun tietojen keruu Suomen ja Tanskan kalastuksista Ruotsin rannikon lähellä valmistuu. Ruotsin hallitus ilmoittaa, että muutos vaatii EU-säädösten muuttamista eikä 12 meripeninkulman troolauskielto ole siis vielä voimassa.
Suomen Vapaa-ajankalastajat suhtautuvat myönteisesti
Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) suhtautuu Ruotsin hallituksen tavoitteeseen myönteisesti. Silakka on tärkeä osa Itämeren ravintoverkkoa ja merkittävä ravinnonlähde monille petokaloille ja muille merieläimille. Silakkakantojen vahvistuminen parantaisi koko rannikkoekosysteemin tilaa.
Se myös vahvistaisi vapaa-ajankalastuksen kannalta tärkeiden kalakantojen, kuten merilohen ravinnonsaantia ja sitä kautta merilohikannan tilaa. SVK:n kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju korostaa, ettei kyse kuitenkaan ole vain hankkeesta, jossa Ruotsi päättää siirtää troolausrajansa.
”Kyse on EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesta alueellisesta kalastuksen säätelystä, jossa Ruotsi yrittää saada pysyvän suojelutoimen voimaan Itämerellä, ja Suomen kannattaa siksi seurata erityisesti Baltfish-prosessia, EU-komission roolia ja sitä, millä oikeusperusteella troolausrajan mahdollinen siirto rakennetaan”, Ojaharju sanoo.
.
