Saimaannorpan kanta on jatkanut varovaista kasvuaan leutojen talvien heikentämistä pesimäolosuhteista huolimatta. Metsähallituksen tänään 29.10. julkaisema saimaannorpan vuoden 2026 kanta-arvio on 545 yksilöä. Vuonna 2025 vastaava arvio oli 530 yksilöä. Heikot pesimäolosuhteet ja kalanpyydyskuolleisuus hidastavat kannan elpymistä.

Saimaannorpan kanta-arvio kuvaa kyseisen vuoden tammikuun yksilömäärää, jossa eivät ole mukana samana keväänä syntyvät kuutit. Se on asiantuntija-arvio, joka perustuu pesälaskennoissa havaittujen pesien sijaintiin ja määrään sekä syntyneisiin poikasiin.

Arviota tehtäessä hyödynnetään myös muita havaintoaineistoja, kuten kuolleisuutta, jäänpeittoaikana tehtyjä norppahavaintoja ja turkkikuvioiden perusteella tunnistettuja yksilöitä.

Saimaannorpan pesimä- ja laskentaolosuhteet ovat olleet heikot jo kolme peräkkäistä vuotta, mikä lisää kanta-arvion epävarmuutta. Samanaikaisesti kuolleisuus on ollut suurta.

Vähäluminen talvi toi erittäin huonot pesimä- ja laskentaolosuhteet

Viime talvi oli poikkeuksellisen vähäluminen ja kevät tuli aikaisin. Luonnonkinoksia ei käytännössä ollut. Heikon lumi- ja jäätilanteen vuoksi pesälaskennassa keskityttiin rantaviivan järjestelmällisen tarkastamisen sijaan pääasiassa apukinosten ja keinopesien tarkastamiseen.

Tämän vuoksi pesäaineisto jäi suppeaksi, ja aikaisempien vuosien aineistoja hyödynnettiin tavallista enemmän.

“Talvien lauhtumisen myötä perinteiseen lumipesälaskentaan perustuvan kanta-arvion epävarmuus kasvaa. Siksi kanta-arviossa hyödynnetään nykyään aiempaa monipuolisemmin myös muita havaintoaineistoja. Jo aloitettua menetelmäkehitystä jatketaan uudessa LIFE-hankkeessa, ja tavoitteena on siirtyä tulevaisuudessa matemaattiseen malliin, jossa voidaan hyödyntää laajasti erilaisia seuranta-aineistoja“, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksen luontopalveluista.

Saimaannorppakannalle arvioidaan maltillista kasvua

Kannan kooksi arvioitiin 545 yksilöä, vaihteluvälin ollessa 458–622, eli kanta näyttää viime vuosien heikoista pesimäolosuhteista huolimatta hieman kasvaneen. Kuutteja arvioitiin syntyneen 116, joka on pari enemmän kuin viime vuonna.

Apukinokset ja keinopesät osoittivat jälleen merkityksensä poikkeuksellisen huonoissa pesimäolosuhteissa. Luonnonkinosten puuttuessa ne tarjosivat valtaosalle kuuteista niiden tarvitsemaa suojaa: tänä vuonna havaituista kuuteista lähes 90 prosenttia syntyi apukinoksiin ja keinopesiin.

Osa kuuteista jäi varhain ilman pesän suojaa

Osa kuuteista jäi kuitenkin jo varhain ilman pesän suojaa. Havaittu pesäpoikaskuolleisuus oli tänä vuonna pelättyä pienempää, 13 prosenttia, mutta todellinen kuolleisuus on todennäköisesti ollut suurempaa.

Pedot voivat saalistaa ilman pesän suojaa jääneitä kuutteja, mutta käyttää ravinnokseen myös muista syistä kuolleita kuutteja. Kummassakin tapauksessa kuutista voi jäädä vain vähän tai ei lainkaan löydettäviä jäänteitä. Tämän vuoksi sekä syntyneiden että kuolleiden kuuttien määrä voi jäädä aliarvioiduksi.

Vakaata kasvua 2010-luvulta lähtien

Saimaannorppakanta on kasvanut vakaasti 2010-luvulta lähtien. Tämän kasvun ovat mahdollistaneet suojelutoimet, erityisesti kalastusrajoitusalueiden laajentuminen ja yhtenäistyminen. Nykyään norpan voi tavata lähes kaikkialla Saimaalla.

”Viime vuosina on tullut useita norppahavaintoja myös järvistä ja lammista, joista on vesiyhteys Saimaaseen. Myös levinneisyyden reuna-alueilta tulee enemmän havaintoja, mikä kertoo norppien paluusta takaisin entisille elinalueilleen”, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksen Luontopalveluista.

Heikot pesimäolosuhteet ja kalanpyydyskuolleisuus hidastavat kannan kasvua

Ilmastonmuutoksen edetessä olosuhteet saimaannorpan pesinnälle ovat yhä useammin heikot. Pesäpoikaskuolleisuus onkin ollut viime vuosina suurta: joinakin vuosina jopa viidesosan syntyneistä kuuteista on havaittu kuolleen ennen vieroitusta. Myös pesimäajan jälkeen kuutin ensimmäinen elinvuosi on haastava ja usea itsenäisen elämän alkuun selvinneistä poikasista kuolee.

Vaikeutuvien pesimäolosuhteiden lisäksi kannan kasvua hidastaa pyydyskuolleisuus. Kalanpyydyksiin, erityisesti verkkoihin, on viime vuosina kuollut aiempaa enemmän norppia, ja pyydyskuolleisuuden osuus kannasta on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Kalanpyydyskuolleisuuden on arvioitu voivan jopa puolittaa saimaannorppakannan kasvun.

Viime vuonna kuolleena löydettiin kaikkiaan 45 norppaa, joista 11 oli kuollut kalanpyydyksiin. Kaikkia kuolleita norppia ei kuitenkaan löydetä, joten todellinen kuolleisuus on havaittua suurempaa.

Verkkokalastuskiellon pituus pysyy ennallaan

Saimaannorppakannan viiden vuoden keskimääräinen kasvunopeus oli 5,8 prosenttia ja ylitti kalastusrajoitusasetuksessa määritellyn neljän prosentin rajan. Verkkokalastuskielto säilyy siten ensi vuonna nykyisellä ajankohdalla 15.4.–30.6. Uuden asetuksen mukaan kieltoa pidennetään 15.7. saakka, jos kannan keskimääräinen kasvunopeus jää alle neljän prosentin, ja myöhemmin 31.7. saakka, jos kasvunopeus jää uudelleen tämän rajan alle.

”Kannan kasvu täyttää asetuksessa määritellyn ehdon, eikä verkkokalastuskieltoa siksi pidennetä ensi vuonna. Kalanpyydyskuolleisuus on tästä huolimatta edelleen merkittävä uhka saimaannorpalle. Norpille vaarallisten pyydysten käytön rajoittaminen on tehokas keino vähentää suoraan ihmisen aiheuttamaa kuolleisuutta ja tukea kannan kasvua”, toteaa luonnonsuojelun erityisasiantuntija Auttila.

Norpan suojelussa apuna myös vapaaehtoisia

Metsähallitus vastaa saimaannorpan kannanseurannasta ja suuresta osasta suojelutoimia. Seurantaan ja erilaisiin suojelutoimiin, kuten pesälaskentoihin ja apukinosten kolaamiseen, osallistuu Metsähallituksen lisäksi WWF Suomi, Itä-Suomen yliopisto ja Suomen luonnonsuojeluliitto sekä vuosittain yli 300 paikallista vapaaehtoista.