Saimaannorppa ja kalastus -työryhmä laati raportin toimenpiteistä, joiden avulla voitaisiin estää saimaannorppia joutumasta ja kuolemasta kalanpyydyksiin. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle tänään.

Lisäksi työryhmä arvioi raportissaan, kuinka hyvin aikaisemmat Saimaan kalastusrajoitukset ovat tukeneet saimaannorpan suojelua. Nykyiset kalastusrajoitukset ovat auttaneet kohentamaan saimaannorppakantaa, joka on kasvanut 2000-luvulla noin 240 yksilöstä noin 420-430 yksilöön.

Saimaannorpan suojelustrategian välitavoitteena oli, että norppakanta kasvaa 400 norppaan vuoteen 2025 mennessä. Tämä tavoite saavutettiin vuonna 2019 eli kuusi vuotta etuajassa. Saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen laji eli suojelutyötä on tärkeää jatkaa.

Norpan suojelu ja kalastus yritetään sovittaa toisiinsa

Työryhmän esityksen tärkein tavoite on turvata saimaannorpan kannan kasvu suojelustrategian mukaisesti. Koska Saimaa on tärkeä alue sekä kaupalliselle- että vapaa-ajan kalastukselle, työryhmän toinen tavoite oli sovittaa yhteen saimaannorpan suojelu ja kalastus. Työssä otettiin huomioon ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys.

Saimaan alue tuottaa kolmanneksen Suomen sisävesien kaupallisen kalastuksen saaliin arvosta. Joitain kalalajeja, kuten kuhaa kylmän veden aikaan ja talvella, voidaan pyytää pääasiassa ainoastaan verkoilla.

Lisäksi vapaa-ajankalastusta harrastaa Saimaalla arviolta 49 000 henkilöä. Heidän saaliistaan puolet saadaan erilaisilla verkoilla. Muikun vapaa-ajankalastukseen ei ole olemassa verkoille vaihtoehtoista pyydystä.

Kalastusrajoitusalueelle ehdotetaan huomattavaa laajennusta

Työryhmä ehdottaa, että kalastusrajoitusaluetta laajennetaan tiedossa olevien saimaannorpan pesien perusteella. Nykyistä 2770 neliökilometrin asetus- ja sopimusaluetta laajennettaisiin yhteensä noin 3000 neliökilometrin yhtenäiseksi alueeksi.

Rajoitukset ulottuisivat jatkossa myös mm. Puruveden eteläosiin, Rantasalmen ja Joroisten Haapaselälle, Luonterin ja Lietveden välille Hepovirtaan, Kuparonvirtaan ja Linnunpäänselälle sekä Paasselän eteläosiin.

Verkkokalastus on ollut Saimaalla kalastusrajoitusalueella kokonaan kiellettyä 15.4.–30.6. muuten, paitsi alle 22 millimetrin solmuvälin muikkuverkoilla. Työryhmän jäsenten mielipiteet jakautuivat verkkokalastuskiellon pituudesta, jonka vuoksi työryhmä laati aiheesta vaikutusarvion, jossa eri näkökulmat ja vaikutukset ovat nähtävissä poliittisen päätöksenteon tueksi.

Yksi raportin toimenpide-ehdotuksista on, että kalanpyydysten kehittämistä norppaturvalliseksi jatketaan. Pyydyksiä on jo kehitetty paljon, mutta kaikkien kalalajien pyytämiseen ei ole vielä olemassa täysin norppaturvallisia pyydyksiä. Raportissa ehdotetaan myös useita muita tutkimus- ja selvityshankkeita sekä tiedotuksen ja valvonnan kehittämistä. Myös suojelusta koituviin korvauksiin esitetään tason korottamista.

Uusi asetus kalastusrajoituksista annetaan ennen huhtikuun alkua

Valtioneuvoston edellinen asetus Saimaan kalastusrajoituksista tuli voimaan huhtikuussa 2016, ja on voimassa huhtikuuhun 2021 asti. Valtioneuvosto antaa uuden asetuksen kalastusrajoituksista kevään aikana, ennen huhtikuun alkua. Ennen valtioneuvoston käsittelyä asetusehdotus asetetaan lausunnolle. Työryhmän loppuraportti toimii pohjana asetuksen valmistelussa.

”Haluamme tukea Saimaannorpan kannan kasvua ja säilyttää tämän harvinaisen lajin osana Suomen luontoa. Samalla on tärkeää muistaa, että Saimaa on merkittävimpiä järvialueita Suomen kalastukselle. Nykyiset kalastusrajoitukset ovat turvanneet saimaannorppakannan kasvun eli molemmat, norppa ja kalastus, mahtuvat Saimaalle jatkossakin”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa.

”Esitämme kalastusrajoitusalueen laajentamista työryhmän ehdotuksen mukaisesti, mutta rajoitusaika pysyy ennallaan, koska norppakanta kasvaa suojelustrategian mukaisesti”, Leppä jatkaa.