Saaristomerellä on lähes kymmenen vuoden ajan tehostettu särkikalojen pyyntiä sekä etsitty särkikalasaaliille uusia käyttötapoja ja -muotoja. Työn tuloksena särki- ja lahnasaaliit ovat moninkertaistuneet. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemien tutkimusten mukaan alueen särkikalakantoihin kohdistuva kalastus on tehostamisesta huolimatta kestävällä tasolla. Lahnasaaliita voitaisiin jopa kasvattaa nykyisestä.

Kiinnostus vajaasti hyödynnettyjen särkikalakantojen tehokkaampaan hyödyntämiseen Saaristomerellä lisääntyi 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla, kun alueen särkikalakannat olivat runsastuneet huomattavasti. Kantojen runsastumiseen ovat vaikuttaneet alueen rehevöityminen, ilmaston lämpeneminen ja särkikalojen kalastuksen väheneminen.

Särkikalojen kalastusta Saaristomerellä on tuettu monin keinoin

Kaupallisen kalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen yhteenlasketut särki- ja lahnasaaliit Saaristomerellä olivat 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä kummankin lajin osalta noin 150 tonnia vuodessa. Särkikalojen tehostettu pyynti rannikolla käynnistyi vuosina 2011–2012, minkä jälkeen kaupallisille kalastajille on Saaristomerellä maksettu ympäristöpalkkiota särkikalojen pyynnistä kahden eri hankkeen toimesta.

Enimmillään kaupalliset kalastajat pyysivät Saaristomereltä särkikalaa vuosittain reilusti yli 500 tonnia, joka on viisinkertainen määrä vuosituhannen alun kaupalliseen saalistasoon verrattuna. Päällimmäisenä tavoitteena on ollut särkikalakantojen hyödyntämisen lisääminen, ensisijaisesti ihmisravinnoksi. Samalla merestä on pystytty poistamaan sinne joutuneita ylimääräisiä ravinteita.

Lisääntyneellä kalastuksella ei merkittävää vaikutusta lahna- ja särkikantoihin

Kaupallisen kalastuksen särkikalasaaliista on kerätty säännöllisesti tietoa ja myös vapaa-ajankalastuksen saaliita on arvioitu määrävuosina tehtävillä kalastuskyselyillä. Kattavampaa ja tarkempaa seuranta- tai tutkimustietoa rannikon särkikalakannoista ei kuitenkaan ole ollut. Luke aloitti pienimuotoisen näytteenoton kaupallisten kalastajien saaliista Saaristomerellä vuonna 2011.

”Tavoitteenamme oli arvioida tehostuneen kalastuksen mahdollisia vaikutuksia Saaristomeren särki- ja lahnakantoihin sekä tuottaa arvioita särjen ja lahnan pyyntipotentiaalista, jotta alueen kalastustoimintaa osattaisiin mitoittaa oikein”, Luken erikoistutkija Antti Lappalainen kertoo.

Tehostetun pyynnin käynnistyttyä vuosina 2011‒2012 särjen kokonaissaaliit Saaristomerellä vähintään kolminkertaistuivat usean vuoden ajaksi. Pieniä viitteitä kalastuksen lisääntymisen vaikutuksesta alueen särkikantoihin havaittiin vuoteen 2018 kestäneessä seurannassa.

Lahnasaalista voitaisiin kasvattaa nykyisestä

Kaupallisen kalastuksen särkisaaliit pienenivät jakson loppupuolella ja saalisnäytteiden koko- ja ikäjakaumissa painopiste siirtyi pienempiin ja nuorempiin kaloihin. Särjen vuotuinen hetkellinen kokonaiskuolevuus kalastuksen kohteena olevilla ikäryhmillä arvioitiin verraten pieneksi.

Samaan aikaan alueen lahnasaaliit kaksin- ja jopa kolminkertaistuivat. Saaliiden, yksikkösaaliiden tai koko- ja ikäjakaumien perusteella ei havaittu tehostuneen kalastuksen vaikutuksia lahnakantoihin. Lahnan vuotuisen hetkellisen kokonaiskuolevuuden arvioitiin hieman alhaisemmaksi kuin särjellä.

”Saaristomeren alueen lahnasaaliita voitaisiin nykyisen kaltaisella kalastuksella kasvattaa viime vuosien tasosta, noin 350 tonnista vuodessa, lahnakantojen kestävyyttä vaarantamatta, sillä mitään merkkejä tehostetun kalastuksen vaikutuksista lahnakantoihin ei tutkimuksessa havaittu. Sen sijaan särjen viimeaikainen saalistaso, yli 400 tonnia vuodessa, on ollut lähellä maksimaalista kestävää saalistasoa, eikä pyynnin tehostaminen enää olisi ainakaan taloudellisesti järkevää”, Lappalainen kertoo.

Tulokset ovat suuntaa antavia

Tulokset perustuvat melko pieneen näytteenottoon ja ovat suuntaa antavia. Tarkempien tietojen puuttuessa tulosten laskennassa ei ole otettu huomioon esimerkiksi mahdollisia vuosiluokkien vahvuudessa olevia vaihteluita.

Lisäksi tutkimuksessa on oletettu, että näytteet on kerätty kalastuksesta, jonka valikoivuudessa ei ole vuosien välillä tapahtunut muutoksia. Tarkempien arvioiden tekeminen edellyttää perusteellisempaa kantojen tilan seurannan aloittamista.

Työssä käytettyjen saalisnäytteiden keruuseen saatiin rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöstä. Kerättyjen näytteiden jatkoanalysointi ja raportointi on toteutettu EU:n Meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) osin rahoittamassa ”Tutkijoiden ja kalastajien välinen kumppanuus” -innovaatio-ohjelmassa.