Teksti ja kuvat: Ismo Malin
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) perustettiin 25 vuotta sitten, mutta järjestön vapaa-ajankalastajapiirit näkivät päivänvalon vasta viisi vuotta myöhemmin 2005. Ensimmäiseksi ehti Etelä-Savon piiri maaliskuun lopussa ja viimeisimpänä perustamistoimet saatiin valmiiksi Etelä-Karjalassa joulukuun puolivälissä.
Suomen Vapaa-ajankalastajien kevätkokous- ja -tapaaminen järjestettiin tänä vuonna risteilynä Helsingistä Tukholmaan ja takaisin 21.-23. maaliskuuta. Mukana oli suuri ja monipuolinen joukko järjestön aktiiveja joukossaan ainakin yksi edustaja jokaisesta vapaa-ajankalastajapiiristä.
Vapaa-ajan Kalastaja -lehti päätti käyttää tilaisuutta hyväksi ja kysellä tuoreita kuulumisia jokaisesta piiristä. Vastausta odotettiin kysymykseen, oliko juhlavuotta edes muistettu ajatella arkikiireiden paineissa sekä mitä vahvuuksia ja heikkouksia piirien toiminnasta löytyy. Lisäksi udeltiin muun muassa, millaisia tulevaisuuden näkymiä piireillä on ja miten niiden toimintaa voisi tarpeen vaatiessa kehittää.
Yleisesti ottaen ongelmina nähtiin väen väheneminen ja vanheneminen niin seuroissa kuin sitä kautta kokonaisissa piireissäkin. Pääasiassa oltiin kuitenkin tulevaisuuden suhteen ainakin varovaisen toiveikkaita. ”Uusia tekijöitäkin varmasti aikaa myöden löytyy, sillä tyhjiö yleensä täyttyy”´, Lapin vapaa-ajankalastajapiirin varapuheenjohtaja Seppo Muttilainen muotoili.
Etelä-Savo tiivistää yhteistyötä naapuripiirien kanssa (E-Savon piiri, perustettu 31.3.2005)
Piirin puheenjohtaja Tapani Kurki kertoo, että Etelä-Savossa on oltu hyvin tietoisia siitä, että Vapaa-ajankalastajapiirit täyttävät tänä vuonna 20 vuotta. ”Mehän olimme koko SVK:n ensimmäinen piiri, sillä perustamispäiväksemme tuli 31. maaliskuuta 2005”, Kurki muistuttaa.
Tasavuosia on jo päätetty jollain tavoin juhlistaa ja se on tarkoitus tehdä yhdessä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon piirien kanssa. ”Suunnitteilla on myös yhteinen tapaaminen ja muutenkin näiden itäisen Suomen piirien yhteistyön tiivistäminen. Jo nyt olemme tehneet paljon yhdessä töitä mm. Itä-Suomen pilkkikilpailujen merkeissä jo parikymmentä vuotta”, Kurki selvittää.
Hänen mukaansa Etelä-Savossa nuorisotyö on hyvällä mallilla, mistä suuri kiitos kuuluu hyvälle kalastusohjaajalle, Aki Hirvoselle. ”Vekara-Varkaus on suuri lasten ja nuorten tapahtuma, johon tulee noin 600 osanottajaa. Olisi kuitenkin keksittävä, miten saisimme pidettyä toiminnassamme kiinni nuorista aikuisiksi asti”, Kurki sanoo.
Etelä-Karjalassa jäänyt isoja seuroja pois toiminnasta (E-Karjalan piiri, perustettu 15.12.2005)
”Kyllä oli tiedossa piirien merkkivuosi, sillä mehän olemme SVK:n nuorin piiri. Perustimme sen vasta joulukuun puolivälissä vuonna 2005. Jollain tavoin on tätä merkkivuotta tarkoitus myös juhlistaa”, piirin puheenjohtaja Esko Ijäs sanoo.
Hänen mukaansa Etelä-Karjalassa on 3-4 seuraa, jotka toimivat hyvin. Ne järjestävät aktiivisesti kilpailuja ja nuorisotoimintaa. ”Jäsenmäärä on kuitenkin kaiken kaikkiaan vähentynyt, kun isoja seuroja on eronnut piiristä ja jäänyt siten pois myös SVK:n toiminnasta”, Ijäs harmittelee.
Esimerkkeinä isoista SVK:n jättäneistä seuroista hän mainitsee Kaukapään Kalamiehet ja Tainionkosken Urheilukalastajat. Pelkästään näissä kahdessa oli yhteensä reilusti yli tuhat jäsentä.
Ijäksen mukaan piirin toimintaa pitäisi uudistaa, mutta osin palata vanhaan. Se, mitä hänen mielestään tarvittaisiin, olisivat esimerkiksi piirin järjestämät pikkujoulut yms. yhteiset tapahtumat, joita aiemmin oli.
”Niillä saataisiin kasvatettua yhteisöllisyyttä ja luotua pohjaa muullekin yhteistoiminnalle. Puute on myös, ettei piiri myöskään nykyisellään järjestä nuorisoleirejä, kun piiritasolta ei löydy asiasta kiinnostuneita ja halukkaita tekijöitä.”, Ijäs harmittelee.
Uutena toimintamuotona Etelä-Karjalassa jaetaan pilkkikisojen saalista ukrainalaispakolaisille. ”Toki edelleen kilpailija saa ottaa kalat myös itselleen, mutta hyvin monet lahjoittavat saaliinsa”, Ijäs kertoo.
Pohjois-Karjalassa suuret vaikeudet on selätetty (P-Karjalan piiri, perustettu 18.5.2005)
Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Juha Kosonen kertoo, että piirien merkkivuosi on ollut heillä hyvin tiedossa. ”Asiaa voisi mielestäni hyvinkin juhlistaa Liperissä 19. heinäkuuta järjestettävän SM-soutu-uistelun yhteydessä. Samanaikaisesti vietetään myös Liperin kunnan 150-vuotisjuhlia”, Kosonen sanoo.
Vapaa-ajankalastajapiirillä on ollut Kososen mukaan Pohjois-Karjalassa viime aikoina isoja haasteita. ”Meiltä muun muassa jäi hoitamatta tilinpäätökset kolmen vuoden ajan. On myös käynyt suuri kato jäsenistössä, kun toimintakin oli pitkään vähissä. Nyt suuret vaikeudet on kuitenkin selätetty, ja uskon uuteen nousuun”, Kosonen kertoo.
Häntä harmittaa, ettei Pohjois-Karjalaan ole saatu omaa SVK:n kalastuksenohjaajaa. Itsensä hän aikoo kuitenkin laittaa likoon työskentelyssä vapaa-ajankalastuksen puolesta. Hän kouluttautui kalastusoppaaksi yli kuusikymppisenä ja työuransa hän on tehnyt luokanopettajana. Edellytyksiä siis vaikkapa kalastuskurssien vetämiseen siis mieheltä itseltäänkin löytyy.
Lapissa saatu nuorisoa hyvin tapahtumiin (Lapin piiri, perustettu 20.5.2005)
Lapin piirin varapuheenjohtaja Seppo Muttilainen kertoo, että Lapissa on oltu tietoisia piirien juhlavuodesta, jota on myös tarkoitus jollain tavoin juhlistaa. ”Oma seurani Sodankylän perhokalastajat on ollut mukana piiritoiminnassa ihan alusta asti”, Muttilainen mainitsee.
Hän näkee piirin tehtävän hyvin selkeästi, ja se on seurojen eli pienten porukoiden yhdistäminen. Saada ne puhaltamaan yhteen hiileen. ”Pystymme täällä Lapissa hyvin elämään ja toimimaan, ja tässä Jorma Kaaretkosken piirin puheenjohtajana ja Merja Kekin sihteerinä panos on ollut suuri”, Muttilainen kiittelee.
Myös tulevaisuus vaikuttaa hänen mielestään valoisalta, sillä Lapissa nuoriin on satsattu. ”Esimerkiksi viime vuonna nuorisotapahtumissamme oli 2200 osallistujaa ja tämän vuoden tavoite on 3000. Aika hyviä lukuja, kun ajatellaan, että koko SVK:ssa vastaava luku oli noin 12 000 osallistujaa”, Muttilainen sanoo.
”Nuorille pitää kuitenkin antaa myös vastuuta, jos ne sitä haluavat. Uskon, että vanhojen vetäjien tilalle löytyvät kyllä tarvittaessa uudet ihmiset, sillä tyhjiö yleensä täyttyy”, hän arvioi.
Pohjanmaalla kilpaillaan ahkerasti (Pohjanmaan piiri, perustettu 23.5.2005)
Pohjanmaan piirin nuoriso- ja perhetoimikunnan jäsen Raija Pekonniemi kertoo, ettei hänellä ainakaan ennen kevättapaamista ollut tietoa piirien 20-vuotisjuhlavuodesta. Pohjanmaan piirissä tilanne on nyt hyvä etenkin kilpailujen osalta.
”Varsinkin onkisoja on paljon, mutta nuoria saisi olla mukana nykyistä enemmän. Nuorisotyötä kuitenkin tehdään Pohjanmaalla ahkerasti ja siitä kuuluu suuri kiitos kalastusohjaajallemme Heidi Pernulle”, Pekonniemi sanoo.
Tulevaisuuden suhteen hän ei kovin toiveikas, vaikka arvioi, ettei kalastusseuratoiminta ihan heti ole loppumassa. Pekonniemi ei tiedä, miten siinä onnistuttaisiin, mutta hänen mielestään tulevaisuuden turvaamiseksi olisi keksittävä, millä tavoin nuoret saataisiin pysymään mukana vielä 15. ikävuoden jälkeen, jolloin he lähtevät esimerkiksi opiskelemaan.
”Toisaalta sekin olisi hyvä, jos nämä nuoret saataisiin pysymään joka tapauksessa tämän hienon ja parhaan luontoharrastuksemme parissa koko elämänsä ajan, vaikka he eivät enää seuratyössä jatkaisikaan”, Pekonniemi korostaa.
Pohjois-Savosta löytyy ammattitaitoa ja osaamista (P-Savon piiri, perustettu 1.6.2005)
Pohjois-Savon Vapaa-ajankalastajapiirin alueelta Kiuruvedeltä kotoisin oleva SVK:n nuoriso- ja perhetoimikunnan jäsen Henri Huttunen kokee, että vapaa-ajankalastajapiirien 20 vuoden ikää kannattaa juhlistaa vähintään piirien omassa tiedottamisessa ja viestinnässä.
Huttusen mukaan Suomen Vapaa-ajankalastajien strategian työstämisessä ja toimenpiteissä kannattaa ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet. Esimerkiksi Pohjois-Savossa on paljon pieniä seuroja, joiden haasteena on saada vastuunkantajia seuratoimintaan mukaan. Tämän vuoksi on haasteellista lähteä rajoittamaan puheenjohtajien ja sihteerien toimikausia tietyn mittaisiksi, vaikka se olisikin järkevää.
Pohjois-Savon piirin alueelta löytyy Huttusen mukaan paljon ammattitaitoa, hiljaista tietoa sekä osaamista esimerkiksi kisajärjestelyissä ja lapsille suunnattujen tapahtumien järjestelyissä. Viimeisimpinä voiman näytteinä piirin alueella Huttunen mainitsee muun muassa SM-pilkin Kuopiossa ja SM-Särkipilkin Iisalmessa, nuorten tapahtumia on alueella myös vuosittain useita. Huttunen kiittää erityisesti Pohjois-Savon Vapaa-ajankalastajapiirin aktiivista puheenjohtajaa ja sihteeriä, joihin on ollut helppo ottaa tarvittaessa yhteyttä.
Huttunen näkee toiminnassa myös haasteita. ”Pohjois-Savoon olemme saaneet hyviä kalastuksenohjaajia, haasteena on ollut, että he eivät pysy kovin kauan toimessa.”
Kalastuksenohjaajille Huttunen näkee tarvetta ja kysyntää koko Pohjois-Savon alueella. ”Haaveena olisi, että saisimme joskus joukkueen lähetettyä nuorten SM-toimintakilpailuun ja tähän tavoitteeseen olisi hyvä saada avuksi alueellinen kalastuksenohjaaja.”
Huttunen on tehnyt Pohjois-Savon alueella kalastukseen liittyviä kehittämishankkeita, ollut jäsenenä Itä-Suomen Kalaleaderin kalajaostossa sekä toimii Remekselän Osakaskunnassa kalastuksenvalvojana. Hän näkee, että Pohjois-Savon alueella on hyviä toimijoita, joiden välistä yhteistyötä olisi mahdollista syventää.
Talkootyön merkitys on Huttusen mielestä korvaamatonta eikä kalastuspiirit toimi ilman sitä. ”Työ lasten parissa SVK:n nuoriso- ja perhetoimikunnassa on niin palkitsevaa, että sitä tekee joka tapauksessa mielellään. Täytyy myös muistaa, että elämykset ja kokemukset ovat erittäin tärkeitä. Kalastuksessa ei ole kyse pelkästään kilpailemisesta.”
”Viestintään kannattaa edelleen panostaa, koska sitä ei ole periaatteessa koskaan liikaa, kyse on vain siitä, että tehdään se oikein ja oikea-aikaisesti. Yhteistä strategiaa, johon kaikki voivat sitoutua on hyvä lähteä pohtimaan kysymyksestä, miksi ja mitä varten me teemme toimimme? Itse näen tärkeänä läpileikkaavana teemana lapset ja perheet meidän yhteisessä Suomen suurimmassa kalastusperheessä”, Huttunen tiivistää.
Hämeessä on saatu nuoria mukaan toimintaan (Hämeen piiri, perustettu 22.6.2005)
Hämeen piiristä risteilyllä oli mukana muun muassa Antti Vau, joka on piirinsä hallituksen sekä nuoriso- ja perhetoimikunnan jäsen. Hänen mukaansa merkkivuodesta on oltu tietosia jo ennen risteilyä, mutta juhlimistavasta ja ajankohdasta ei ole tehty päätöstä.
Hänen mukaansa Hämeen piirissä tilanne on olosuhteisiin nähden hyvä, sillä mukaan toimintaan on tullut myös nuoria ihmisiä. ”He ovat saaneet myös jo paljon aikaan”, Vau sanoo.
Mutta vaikka Hämeessä meneekin tällä hetkellä hyvin, Vaun mielestä koko piirijärjestelmän tulevaisuutta pitäisi pohtia. ”En todellakaan tarkoita, että piirit on lakkautettava, vaan niiden roolia on silti hyvä miettiä. Nykytilanteessa seurat eri puolilla Suomea ja eri piireissä joutuvat hyvin eriarvoiseen asemaan, ja tähän pitäisi saada muutos”, Vau pohtii.
Vapaa-ajankalastajien väelle Vaun terveiset kuuluvat: ”Uskotaan omaan tekemiseen ja tehdään hyviä asioita!”
Keski-Suomessa naapuripiireihin liittyminen on todellinen vaihtoehto (Keski-Suomen piiri, perustettu 26.9.2005)
Keski-Suomen piirin varapuheenjohtaja Jouni Neuvonen kertoo, ettei SVK:n vapaa-ajankalastajapiirien juhlavuoden juhlistamisesta ole Keski-Suomessa vielä mitään suunnitelmia.
Keski-Suomen piirillä menee hänen mukaansa huonosti, kun uusia jäseniä ei löydy hallintoon ja vanhat alkavat väsyä. ”Parannettavaa löytyy tällä sektorilla. Vahvuutena puolestaan on, että meiltä löytyvät Suomen parhaimmat kilpakalastajat”, Neuvonen mainitsee.
”Jos johtoon ei löydy uusia henkilöitä, kannattaa varmaan liittyä naapuripiireihin. Uskotaan kuitenkin, että joku piristysruiske vielä löytyy”, Neuvonen sanoo.
Nukkuvat seurat haasteena Etelä-Suomessa (Etelä-Suomen piiri, perustettu 22.10.2005)
Nuorisovastaava Otso Liehusen mukaan piirin hallitukselle 20-vuotismerkkivuosi on tuttu asia, mutta seuroissa siitä ei olla tietoisia. ”Mistään erityisistä juhlallisuuksista ei myöskään olla päätetty, vaikka seuratreffit onkin päätetty järjestää”, Liehunen mainitsee
Hetken miettimisen jälkeen Liehunen tuo ns. nukkuvat seurat esiin haasteeksi Etelä-Suomessa. ”Näiden seurojen yhteystiedot eivät ole ajan tasalla, minkä takia piirinkin on hankala saada niihin minkäänlaista kontaktia”, Liehunen selvittää.
Aktiivinen nuorisotoiminta on hänen mielestään Etelä-Suomen vahvuus. Vielä enemmän nuoria saataisiin kuitenkin mukaan esimerkiksi kilpailutoimintaa uudistamalla. Esimerkiksi kisapaikkoja ei pitäisi jatkossa nykyiseen malliin salata loppuun asti, vaan ne pitäisi Liehusen mielestä julkistaa avoimesti ja hyvissä ajoin. Vieläpä niin, että paikoille pääsisi vapaasti treemaan.
”Myös kaikuluotainten ja muiden vastaavien apuvälineiden käyttö tulisi sallia. Niin tulevat kilpailijat eli nuoret saataisiin innostumaan aiempaa enemmän kilpailemisesta”, Liehunen uskoo.
Lounais-Suomessa toivotaan vapaa-ajankalastukseen lisää yhteistyötä (Lounais-Suomen piiri, perustettu 29.10.2005)
”Tämä piirien merkkivuosi oli tiedossa, sillä meitä nykyisiäkin aktiiveja oli mukana perustamiskokouksessa. Kuitenkaan ei olla vielä tehty konkreettisia päätöksiä mahdollisen juhlistamisen suhteen”, Lounais-Suomen piirin varapuheenjohtaja Antero Jaska kertoo.
Jaskan mukaan Lounais-Suomen piirillä menee ihan kohtuullisesti, vaikka tokihan silti aina voisi toimia paremmin. ”Turun seudulla on runsaasti väestöä, ja joissain paikoin piirin alueella vähemmän. Se aiheuttaa hieman ongelmia. Yhdessä ongelmat voidaan onneksi ratkaista, mutta se vie kuitenkin ylimääräistä aikaa”, Jaska selvittää.
Hänen mielestään vapaa-ajankalastuksessa tarvitaan lisää yhteistyötä, joka sujuu jo nyt Etelä-Pohjanmaan suuntaan yhteisprojektien merkeissä, toisaalta myös Hämeenlinnan seudulta löytyy yhteistyökumppaneita. ”Merellä ongelmana ovat hajanaiset kalastusluvat. Järville taas on saatu rauhoituksia, jotka ovat olleet tarpeen”, pohtii Jaska, joka on ollut mukana kalastusseuratoiminnassa jo noin 40 vuotta.
Uusia ihmisiä vastuunkantajiksi tarvittaisiin, koska heillä on myös uudet toimintatavat. ”Ajatukseni on, että pitää olla avoin uudelle. Vanhaa pitää silti toisaalta kunnioittaa, eikä panna kaikkea nurin, mutta silti sitäkin voi ja pitää uudistaa”, Jaska korostaa.
P-Pohjanmaalla sesonkiaikoina useammat kilpailut viikossa (P-Pohjanmaan piiri, perustettu 30.10.2005)
Pohjois-Pohjanmaan piiristä SVK:n kevätristeilylle osallistui aviopari Harri ja Katariina Mäläskä. Heistä Harri on piirin puheenjohtaja ja Katariina nuorisovastaava. Piirien juhlavuosi oli heille ennestään tuttu asia.
”Tarkoitus on miettiä nyt kevään aikana, miten asiaa voidaan juhlistaa mahdollisten syysneuvottelupäivien yhteydessä, sillä päivät ajoittuvat perustamisajankohdan vuosipäivän lähelle. Paljon on kiinni siitä, mitä avustustukea ELY tälle vuodelle meille myöntää”, Mäläskät selvittävät.
Heidän mukaansa Pohjois-Pohjanmaalla kilpailutoiminta on vireää, ja sesonkiaikoina järjestetään useammat kilpailut viikossa. ”Lisäksi piiri järjestää nuorisolle kaksi leiriä yhdessä alueen seurojen kanssa, toisen talvella ja toisen kesällä, ja tulijoita on ollut kiitettävästi”, Mäläskät kertovat.
”Pohjois-Pohjanmaalla on muiden piirien tapaan tulevaisuuden haasteena jäsenmäärän laskeminen, ja kehitettävää löytyy esimerkiksi. siitä, että saamme kaikista piirin seuroista esittelyt piirin omille sivuille”, he lisäävät.
Kaakkois-Suomessa on jämäkkä organisaatio (Kaakkois-Suomen piiri, perustettu 12.11.2005
Piirin vapapuheenjohtaja Sami Kainulainen kertoo, että piirien juhlavuosi on tiedostettu hyvin Kaakkois-Suomessa. ”Vielä ei olla keskusteltu siitä, miten asiaa muistetaan, mutta puheenjohtajallamme Veikko Karinkannalla on varmasti ajatuksia aiheesta”, hän arvioi.
”Meillä on Kaakkois-Suomen piirissä tilanne siinä mielessä hyvä, että meillä on jämäkkä organisaatio. Toimintamme on kilpailupainotteista, mutta järjestämme myös muita erilaisia tapahtumia aikuisille”, Kainulainen mainitsee.
”Piirin seurojen jäsenistöä osallistuu myös SVK:n tason nuorisotoimintaan. Lisäksi alueellamme toimii myös nuorisoseuroja, kuten Pornaisten Nuorten Kalastusseura ja Lahden Seudun Nuoret Pyytäjät. Niissä tehdään hyvää työtä”, Kainulainen kiittelee.
Ongelmana Kainulaisen mukaan on ikääntyminen eli on liikaa +65-ihmisiä remmissä. ”Myös tiedonkulussa piirien ja SVK:n välillä on puutteita. Esimerkiksi toimikunnissa on meidän ihmisiämme, mutta hekään eivät kerro, mitä on päätetty ja mitkä ovat SVK:n tavoitteet. Niitä pitää erikseen kysyä”, hän kritisoi.
Kainuun piiri tunnetaan mm. kalakummeistaan (Kainuun piiri, perustettu 21.11.2005)
Kainuun piirin hallituksen jäsen ja alueella SVK:n kalastuksenohjaajana toimiva Matti Kulju sanoo, ettei hänellä itsellään ainakaan ollut tietoa SVK:n piirien merkkivuodesta. ”Varmaan sitä on kuitenkin syytä jotenkin juhlistaa”, hän arvioi.
”Piirillä on Kuljun mukaan haasteita, koska olemme niin pieni eli noin 800 jäsenen porukka Yhdistymistä johonkin toiseen piiriin olisikin mielestäni harkittava ja vaihtoehtoja ovat Pohjois-Pohjanmaa, Lappi tai Pohjois-Savo. Isompi piiri toisi mukanaan lisää resursseja niin henkilö- kuin talouspuolellekin”, Kulju miettii.
Uusien vastuuhenkilöiden löytäminen olisi joka tapauksessa Kuljun mielestä tärkeää, koska uusilla ihmisillä on todennäköisesti uudenlaiset raikkaat ajatukset ja toimintatavat. ”Kainuussa vapaa-ajankalastuksessa toimitaan kuitenkin hyvin, ja esimerkiksi nuorisotoiminta on vahvaa ja erityisesti voi nostaa esiin kalakummitoimintamme. Myös kilpailujärjestäjänä olemme tunnettuja ja hyvässä maineessa”, Kulju selvittää.
