Tammukan eli paikallisen taimenmuodon kalastuksen salliminen nykyistä kalastusasetusta laajempana edellyttäisi välimittasäätelyä. Säätelyn tavoitteena olisi turvata tammukkakantojen elinvoimaisuus ja suojata sekä kasvuvaiheessa olevia että suurimpia yksilöitä.

”Jo nykytilanne edellyttäisi kalastusaikojen, -paikkojen ja -välineiden rajoitusten tarkastelua tammukkakantojen turvaamiseksi”, kertoo tutkija Nico Alioravainen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Tammukan saaliiksi ottaminen on nykyisin mahdollista puroilla ja lammilla, joihin ei ole vaellusyhteyttä alapuolisesta järvestä tai merestä. Luonnonvarakeskus ja Lapin ELY-keskus ovat tehneet maa- ja metsätalousministeriölle selvityksen tammukan kalastuksen ekologisista ja juridisista edellytyksistä.

Alueellinen säätely mahdollistaisi paikallisten olosuhteiden huomioimisen

Nykyinen laki ei salli alueellisten kalatalousviranomaisten tehdä poikkeuksia kalastusasetuksen kokorajoituksiin, jotta pienikokoisten taimenten kalastus olisi mahdollista. Tämä on aiheuttanut tyytymättömyyttä kalatalousalueilla.

”Selvityksen perusteella olisi hyvä, että esimerkiksi kalatalousalueet voisivat ehdottaa alueita, joilla kalatalousviranomainen voisi sallia tammukan kalastusta, jos tietyt ehdot täyttyvät”, kertoo lakimies Elias Rauhala Lapin ELY-keskuksesta.

Lainsäädännössä tulisi käsitellä paikallisia ja vaeltavia taimenmuotoja eri ryhminä, mutta samalla huomioida niiden vaikutukset toisiinsa. Lisäksi tärkeillä alueilla, joilla elää sekä vaeltavia että paikallisia taimenkantoja, tammukan kalastusta ei tulisi sallia jatkossakaan niiden suojelemiseksi.

Tutkimusperusta on heikko

Mikäli tammukkakannan koko ja elinalue kyettäisiin määrittämään luotettavasti, kalastukseen voitaisiin soveltaa rajoituksia, jotka pitäisivät kalastuskuolleisuuden kestävällä tasolla.

”Nykytiedon pohjalta arviointi on vaikeaa, sillä kantojen tiheyksiä ei voida ennustaa luotettavasti, eikä pitkäaikaisseurantaa tammukkavesistöistä ole saatavilla”, toteaa Alioravainen.

Kalastusta kestävien tammukkakohteiden selvittäminen vaatii seurantatietoa, jonka avulla selvitettäisiin tammukkakannan tiheys, ikä- ja kokorakenne sekä alueellinen kalastuspaine. Nykyisen tiedon valossa tammukkapopulaatiot ovat pieniä ja perinnölliseltä monimuotoisuudeltaan kapeita, minkä vuoksi niiden kalastuskestävyyden arviointi on tarpeen.

Ministeriö harkitsee jatkotoimia

Tulokset ovat Luonnonvarakeskuksen ja Lapin ELY-keskuksen maa- ja metsätalousministeriölle tekemästä selvityksestä. Selvityksessä tarkastellaan, voitaisiinko tammukan kalastusta sallia nykyistä laajemmin kestävällä tavalla.

Työ sisältää tämänhetkisen tiedon tammukan ekologiasta, kalastuksen sääntelystä ja kulttuurisesta merkityksestä. Selvitys toimii tukena maa- ja metsätalousministeriölle mahdollisten jatkotoimenpiteiden harkinnassa.

Raportti: Tammukan kalastuksen ekologiset ja juridiset edellytykset ’