Tenojoella heikko lohivuosi – pikkulohien osuus nousijoista poikkeuksellisen pieni

Tenoon nousi kesällä 2019 heikosti lohta. Sen sijaan Tyyneltä valtamereltä peräisin olevaa kyttyrälohta (kuvassa) oli liikkeellä runsaasti. Kuva: Janne Rautanen.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) kaikuluotausseurantojen perusteella Tenoon nousi kaudella 2019 heikosti lohia. Tenojoen pääuoman kaikuluotauksessa nousulohien määrä jäi 21 000:een, kun niitä edellisvuonna laskettiin yli 32 500. Vastaavasti Inarijoen pääuoman laskennassa nousulohien määrä laski vuoden 2018 tasosta lähes 50 prosenttia ja jäi vajaaseen 1600 lohiyksilöön.

Teno- ja Inarijoen kaikuluotausseurannoissa havaittu heikko lohimäärä johtui erityisesti pienten, yhden vuoden meressä viettäneiden lohien vähäisyydestä. Kun pienet lohet muodostavat tavallisesti selvästi suurimman osan Tenojokeen nousevista lohista, vuonna 2019 niiden osuus ja määrä jäivät poikkeuksellisen pieneksi.

”Esimerkiksi Tenon pääuoman kaikuluotausseurannassa alle 65-senttisten lohien osuus lohimäärästä oli vuonna 2019 vain 35 prosenttia, kun vuotta aiemmin niiden osuus oli lähes 65 prosenttia. Myös isompien lohien määrä jäi melko vähäiseksi”, kertoo Luken tutkija Panu Orell.

Pienten lohien vähäisyys havaittiin myös Tenon muissa lohilaskennoissa (pintasukellukset ja videoseurannat) vesistön eri osissa. Syy pikkulohikantojen heikkouteen ei ole tiedossa, mutta se liittynee mereen vaeltaneiden poikasten eloonjääntiin merivaelluksen aikana.

Tenojoen pääuomassa lohennousu ajoittui hyvin samankaltaisesti kuin vuonna 2018, sillä eniten lohia nousi kesäkuun 10. päivän ja elokuun alun välisenä aikana. Inarijoella lohennousu painottui keskimäärin myöhemmäksi kuin vuotta aiemmin. Siellä nousuhuippu ajoittui elokuulle ja syyskuun alkupuolelle.

Kyttyrälohia jälleen runsaasti

Vuoden 2017 tapaan kyttyrälohia esiintyi Tenolla jälleen runsaasti kesällä 2019. Tenojoen pääuoman kaikuluotauslaskennan ja Norjan puoleisen Ala-Tenon saalistietojen perusteella luotauspaikan ohitti vähintään 4 500 kyttyrälohta. Inarijoen kaikuluotauslaskennan ja siihen kytkeytyvän videoseurannan perusteella Inarijoen laskentapaikan ohi arvioitiin uineen 350 kyttyrälohta.

Tenolla ja muilla Barentsinmereen laskevilla joilla esiintyvät kyttyrälohet ovat peräisin venäläisten aikanaan Kuolan alueelle tekemistä istutuksista. Istutuksilla on saatu aikaan merkittävä luonnontuotanto eräissä Kuolan niemimaan ja Itä-Finnmarkin joissa erityisesti parittomien vuosien kyttyrälohikannoilla. Tämä on näkynyt vuodesta 2017 alkaen huomattavasti aiempaa runsaampina kyttyrälohimäärinä.

Parillisten vuosien kyttyrälohikannoilla istutukset ovat onnistuneet huonommin, ja parillisina vuosina kyttyrälohia tavataan Tenollakin vain harvalukuisesti. Kyttyrälohien alkuperäinen levinneisyysalue on Tyynen valtameren puolella.

Kaikuluotaus Tenon pääuomassa jatkuu

Tenojoen pääuoman kaikuluotauslaskenta jatkuu ainakin vuosina 2020–2021, ja tietoa Tenoon nousevista lohimääristä saadaan siten myös jatkossa. Pääuoman luotauslaskennan lisäksi Luke toteuttaa kumppaneineen useita muita lohiseurantoja vesistön eri osissa.

Seurantoihin kuuluvat muun muassa lohien videolaskennat Utsjoessa ja Laksjohkassa, kutulohilaskennat pintasukeltamalla pienissä sivujoissa, sähkökoekalastukset kutu- ja poikastuotantoalueilla, kalastus- ja saalistilastoinnit, lohikantojen ikä- ja kokoanalyysit sekä erilaiset geneettiset analyysit.

Tenojoen pääuoman ja Inarijoen seurantojen tulokset graafeina

Arvioidut päivittäiset nousulohimäärät Tenojoen pääuoman kaikuluotauspaikalla Polmakissa (55 km jokisuulta) vuosina 2018-2019. Seurantajako oli vuonna 2019 hieman pidempi kuin 2018.
Arvioidut päivittäiset nousulohimäärät Inarijoen pääuoman kaikuluotauspaikalla Karigasjokisuussa (220 km jokisuulta). Seurantajakso jatkui vuonna 2019 hieman pidempään kuin 2018.