Isojoella tehtyjen vesistökunnostusten seuranta osoittaa, että padon purkamisella ja purojen kunnostuksilla on saavutettu parannuksia meritaimenen elinolosuhteisiin. Radiolähetinseurannat kertovat meritaimenen nousevan vuosikymmenten tauon jälkeen kutemaan Isojoen latvaosiin ohi puretun padon.

Luonnonvarakeskus, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Oulun yliopiston ekologian laitos ovat tehneet yhteistyössä vesistökunnostuksia ja niiden seurantaa Isojoella osana Freshabit LIFE IP -hanketta.

Villamon padon poistolla on mahdollistettu meritaimenen nousu vesistön latvaosien kutualueille. Latvaosien puroja on myös kunnostettu meritaimenen ja muiden eliölajien elinolosuhteiden parantamiseksi. Seurantojen ensimmäiset tulokset ovat lupaavia.

Meritaimen nousee jälleen kutemaan Isojoen latvaosiin

Kevään ja syksyn 2019 aikana Isojoella on merkitty radiolähettimillä kaikkiaan 70 aikuista meritaimenta ja seurattu niiden vaellusta ja levittäytymistä Lapväärtin-Isojoessa. Radiotelemetriaseuranta jatkuu kevääseen 2020 asti.

Telemetriaseurannan merkittävin havainto on meritaimenien nousu Villamon entisen padon yläpuolisille vesialueille. Seitsemästäkymmenestä Lapväärtinjokisuussa merkitystä taimenesta neljä nousi kutemaan Villamon ohi Isojoen latvoille. Merkittyjen taimenien lisäksi Isojoen latvoille on kalalaskuritietojen perusteella noussut vähintäänkin useita kymmeniä merkitsemättömiä taimenia.

Karijoki ja Metsäjoki myös merkittäviä lisääntymisalueita

Uutta tietoa saatiin myös Isojoen eri osien merkityksestä taimenien kutualueena. Isojoen pääuoman lisäksi merkittäväksi meritaimenen lisääntymisalueeksi paljastui Karijoki ja aivan erityisesti sen sivujoki Metsäjoki. Radiotaimenia hakeutui verraten runsaasti myös Heikkilänjokeen yläjuoksua myöten.

Seurantatulosten perusteella Isojoen taimenien nousuvaellus on pitkälti riippuvainen sateista ja niiden aiheuttamista virtaamapiikeistä. Merkittäviä nousuvaelluksen hidasteita ovat joessa olevat padot, joiden ohi taimenten on vaikea päästä varsinkin vähällä vedellä.

Purojen kunnostus nostaa poikastiheyttä

Purojen tilaa on mahdollista parantaa useilla erilaisilla kunnostusmenetelmillä. Isojoen valuma-alueella on vertailtu ihmisen kaivamalla muuttamia eli perattuja metsäpuroja luonnontilaisen kaltaisiin purokohteisiin, perinteisesti kunnostettuihin (mm. kiveäminen ja puusuisteet, kutusoraikkojen perustaminen) sekä ”puukunnostettuihin” (lisätty luonnonpuuta oksineen) metsäpuroihin. Puukunnostusten on todettu olevan tehokas keino parantaa perattujen ja voimakkaasti hiekoittuneiden metsäpurojen orgaanisen aineksen pidätyskykyä.

Luke on toteuttanut syksyinä 2018 ja 2019 sähkökalastuksia Isojoen purokohteissa taimenen poikastiheyden selvittämiseksi. Tulokset osoittavat purojen muodostavan tärkeän elinympäristön paikallisille taimenkannoille. Luonnontilaisissa puroissa taimenen nuorimman ikäluokan (0+-ikäiset poikaset) tiheydet olivat merkittävästi korkeammat kuin ihmistoiminnan muuttamissa pienvesissä.

Myös perinteisin menetelmin kunnostetuilla puroilla tiheydet olivat perattuja puroja korkeammat. Sen sijaan lisätyllä ”ylimääräisellä” puulla ei alustavasti havaittu olevan positiivisia vaikutuksia taimentiheyksiin. Syy tähän voi olla purojen muissa ympäristötekijöissä, kuten vedenlaadussa. Tulosten analyysi on vielä kesken ja seurantaa jatketaan ainakin vuoden 2020 syksyyn saakka.

Pohjaeläimistön monimuotoisuus kasvuun kunnostuksilla

Oulun yliopiston pohjaeläinnäytteissä on viitteitä puukunnostettujen metsäpurojen pohjaeläimistön monimuotoisuuden kohenemisesta. Nyt kaksi vuotta kunnostusten jälkeen otettujen pohjaeläinnäytteiden perusteella paitsi luonnontilaisissa, myös sekä kivi- että puukunnostetuissa puroissa pohjaeläinten monimuotoisuus ja ympäristömuutoksille herkkien lajien osuus yhteisössä oli hieman suurempaa kuin peratuissa puroissa.

Lajikoostumuksen osalta puukunnostetut purot poikkesivat kuitenkin edelleen luonnontilaisista vertailupuroista ja myöhemmin toistettavat seurantatulokset kertovat paremmin, onko kunnostuksilla pystytty palauttamaan luonnontilaisen kaltainen lajisto.

Kunnostusten vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen näkyvät usein vasta huomattavasti pidemmän ajan kuluttua kunnostuksista ja siksi on syytä odottaa pidemmän aikavälin seurantojen tuloksia.