Millaisia pohjaeläimiä järvien syvänteissä ja jokien koskissa elää? Voiko lajiston perusteella tehdä johtopäätöksiä vesistön tilasta? Miten pohjaeläimiä tutkitaan, ja mikä on juovaharjakas? Uusi raportti avaa Uudenmaan jokien ja järvien pohjaeläinlajiston saloja.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus selvitti pohjaeläinlajistoa 16 järvellä ja yhdeksällä joella vuosina 2016-2018. Mukana selvityksessä olivat mm. Karkkilan Pyhäjärvi, Mäntsälän Sahajärvi, Virmajoki Lapinjärvellä ja Torpinjoki Pukkilassa. Eläinten lajinmääritys ja tulosten tulkinta tehtiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä.
Jokien pohjaeläinlajisto oli monimuotoista ja kuvasi monin paikoin hyvää tai erinomaista vesistön tilaa. Lajistosta löytyi jopa yksi EU-direktiivillä suojeltu sudenkorentolaji, kirjojokikorento (Ophiogomphus cecilia) sekä yksi uhanalainen vesiperhoslaji, juovaharjakas (Chimarra marginata). Rehevöityneissä vesistöissä lajisto kuvasi osittain tyydyttävää tai välttävää tilaa.
Järvistä parhaimmassa tilassa Tämäkohtu ja Rausjärvi
Tutkituista vesistöistä osa on luonnontilaisia, osa taas voimakkaasti kuormittuneita. Pohjaeläinten avulla saatiin hyvä käsitys järvisyvänteiden sekä koskialueiden lajistosta ja vesistön tilasta. Parhaimmassa ja ekologisesti erinomaisessa tilassa järvistä olivat Tämäkohtu ja Rausjärvi Lohjalla.
Lisäksi viiden järven todettiin olevan hyvässä tilassa. Suurin osa eli yhdeksän järveä ei arvion mukaan kuitenkaan ole hyvässä ekologisessa tilassa, ja huonoimmassa eli välttävässä tilassa ovat Jäljänjärvi, Salovesi ja Tesväri.
Näiden välttävässä tilassa olevien järvien ekologisen tilan arvioinnissa ilmeni myös suurinta epävarmuutta liittyen näytteenoton edustavuuteen. Erityisesti luonnostaan karujen tai lievästi rehevien järvien osalta olisi hyvä tutkia pohjaeläimistö myös syvänteitä matalammalta pohjan alueelta, jotta järvessä luonnostaan mahdollisesti harvalukuisena esiintyvät pohjaeläinindikaattorit saataisiin todennettua.
Joet pääosin erinomaisessa tai hyvässä tilassa
Koskiseurantaan valitut joet edustivat kolmea päätyyppiä ja kahta kokoluokkaa. Uudellemaalle tyypillinen savimainen jokityyppi oli yleisin. Yhteensä koskiaineistosta määritettiin 129 eri pohjaeläinten eliöryhmää. Koskien luokituksessa tärkeät ympäristön muutoksille herkät EPT-lajit olivat hyvin edustettuina useimmissa jokipaikoissa.
Suurin osa jokien koskipaikkojen pohjaeläimistä ilmentävät hyvää tai erinomaista ekologista tilaa eikä niissä ole tapahtunut muutoksia. Karkkilassa sijaitsevat Nuijajoen Myllykoski ja Saavajoen Katlakoski sekä Porvoossa sijaitseva Ilolan Postimäenkoski osoittautuivat ekologiselta tilaltaan parhaimmiksi. Virmajoen ekologinen tila on arvion mukaan tyydyttävä ja Torpinjoen hyvä.
Pohjaeläinlajiston seuranta on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa selvitetään vesistöjen tilaa vesinäytteiden ja biologisten muuttujien avulla. Biologisia muuttujia ovat pohjaeläinten lisäksi mm. kalat, vesikasvit ja kasviplankton. Pohjaeläinten seuranta jatkuu Uudenmaan vesistöissä vuosittain syys-lokakuussa.
