Vuosittain ympäristöön päätyy maailmassa arviolta 4,5 biljoonaa tupakantumppia, joka on maailman yleisin roska. Suuri osa tumpeista kulkeutuu vesistöihin. Pidä Saaristo Siistinä ry haluaa havainnollistaa vesistöjemme tilaa ympäristövalistuskampanjalla, jossa valtava kala muodostuu tuhansista tupakantumpeista.

Roskatun tupakantumpin vaikutukset voivat ulottua ihmisten ruokalautasille asti. Usein kadulle nakattu tumppi kulkeutuu sade- ja sulamisvesien sekä tuulten mukana järviin, jokiin ja meriin, joissa siitä vapautuvat myrkyt voivat saastuttaa satoja litroja vettä ympäriltään. Tupakantumppi ei maadu, vaan hajoaa mikromuoviksi, joka voi päätyä kalojen ruoansulatuskanaviin ja edelleen ruokapöytiin.

Kampanjan takana oleva vesilläliikkujien ympäristöjärjestö, Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry), huolehtii Suomen merialueiden ja sisävesien, rantojen ja saariston puhtaudesta. Konkreettisen ympäristöhuollon lisäksi järjestön tehtäviin kuuluvat ympäristöviestintä ja -projektit.

Luonto ei ole tuhkakuppi

“Luonto ei ole tuhkakuppi. Tupakantumppien maahan heittäminen on valitettavan yleistä ja muuhun roskaamiseen verrattuna sitä saatetaan pitää hyväksyttävämpänä toimintana. Erityisen tavallista on heittää tumppeja katukaivoon, josta ne useimmissa paikoissa päätyvät suodattamatta suoraan lähimpään vesistöön”, PSS ry:n ohjelmapäällikkö Julia Jännäri taustoittaa.

”Ihmiset eivät välttämättä ole tietoisia tumppien aiheuttamista ympäristöhaitoista, minkä takia tiedon lisääminen on tärkeää”, Jännäri lisää.

Ongelma tuodaan ihmisten silmien eteen

Tumpeista muodostuva kala havainnollistaa ilmiön vahingollisuutta niin ympäristölle kuin ihmisille. Kampanjan tavoite on lisätä tietoa ilmiöstä ja saada ihmiset harkitsemaan uudelleen, mihin he tumppinsa heittävät.

“Kampanjalla visualisoimme ongelmaa ja tuomme sen suoraan ihmisten silmien eteen. Toivomme sen herättävän tunteita ja johtavan käyttäytymismuutokseen, jonka myötä tupakantumppeja ei päätyisi enää luontoon. Kampanja toimii muistutuksena siitä, että maahan heitettyjen tumppien vaikutukset voivat koskettaa meitä jokaista”, Jännäri jatkaa.