Tyynenmeren syvyyksistä paljastui aiemmin tuntematon katkalaji, jonka sisältä löytyi muovia

Eurythenes plasticus ja muovinpala, joka eliöstä löytyi.

Tutkijat ovat löytäneet uuden katkalajin vajaan seitsemän kilometrin syvyydestä Mariaanien haudasta Tyyneltämereltä. Katka sai tieteelliseksi nimekseen Eurythenes plasticus, sillä sen sisältä löytyi tutkimuksissa mikromuovia. WWF on rahoittanut tutkimusta, jonka tulokset julkistettiin Zootaxa-tiedejulkaisussa torstaina.

Tutkijat törmäsivät merten rehottavaan muoviongelmaan huolestuttavalla tavalla Tyynenmeren syvyyksissä, kun he löysivät Mariaanien haudasta ennen tuntemattoman katkalajin, jonka sisältä löytyi mikromuovia. Brittiläisen Newcastlen yliopiston tutkijat nimesivät katkan Eurythenes plasticukseksi, sillä sen havaittiin tutkimuksissa sisältävän polyeteenitereftalaattia eli PET-muovia. Kyseistä muovia käytetään muun muassa muovipullojen ja urheiluvaatteiden valmistuksessa.

”Uusi lajilöydös osoittaa, miten kauaskantoiset seuraukset maailman muovijäteongelmalla on. Löydämme maapallon syvimmistä ja kaukaisimmista kolkista lajeja, jotka ovat nielleet muovia kauan ennen kuin ihmiskunta edes tietää niistä. Muovia on ilmassa, jota hengitämme, vedessä, jota juomme ja nyt myös eläimissä, jotka asuvat hyvin kaukana ihmisasutuksesta”, sanoo WWF Saksan meriohjelman päällikkö Heike Vesper.

WWF Saksa on rahoittanut tutkimusta, joka julkaistiin arvostetussa tiedejulkaisu Zootaxassa

”Haluamme korostaa uuden lajin nimivalinnalla, millainen kiire merten muovijäteongelman hillitsemissä on”, sanoo tutkimusryhmän johtaja Alan Jamieson.

Muovijäteongelma saatava kuriin

Muovin matka Tyynenmeren merieliöihin voi olla hyvinkin pitkä. Matka alkaa usein teollistuneista maista, joista muovijätteitä kuljetetaan edelleen Kaakkois-Aasian kehittymättömän jätehuollon maihin.

Monet muovit ovat kierrätykseen kelpaamattomia, minkä vuoksi niitä dumpataan kaatopaikoille. Kaatopaikoilta muovia kulkeutuu runsaasti jokiin ja niistä edelleen meriin. Meressä suurikokoinenkin muovi hajoaa ajan myötä mikromuoveiksi, jotka päätyvät merieliöiden, kuten Eurythenes plasticuksen, elimistöihin.

Maailman meriin kulkeutuvasta muovijätteestä jopa 75 prosenttia ei ole koskaan edes päätynyt jätehuollon piiriin. Jätteenkeruun kehittymättömyys on merten muoviroskan kannalta kaikkein polttavin ongelma, mutta yhtä lailla on huolehdittava jätteiden kierrätyksestä ja oikeasta jatkokäsittelystä.

Kampanja muoviroskasopimuksen solmimiseksi

WWF toimii aktiivisesti muovijäteongelman kitkemiseksi kaikkialla maailmassa. Parhaillaan käynnissä on kampanja , jolla järjestö vaatii maailman päättäjiä solmimaan kansainvälisen muoviroskasopimuksen, joka lopettaisi muovin päätymisen meriin vuoteen 2030 mennessä. Vetoomuksen on allekirjoittanut jo yli 1,6 miljoonaa ihmistä.

”Kaikki tutkijoiden löytämät E. plasticus -katkat eivät onneksi vielä sisältäneet muovia. Muoviongelmaan on herätty, mutta yhteinen kansainvälinen sopimus vaaditaan, jotta näin olisi tulevaisuudessakin. On siis toivoa, että katka varoittaisi meitä vain nimellään merten muovijätteistä. Koska haluamme pitää merieliöt ja niiden elinympäristöt puhtaina, vaadimme myös Suomen päättäjiltä sitoutumista ja aktiivisuutta kansainvälisen muoviroskasopimuksen aikaansaamiseksi”, sanoo WWF Suomen meriasiantuntija Anna Soirinsuo.