Valtaosa Suomen vaelluskalakannoista on istutusten varassa, mikä ei ole kestävää pitkällä aikavälillä. Siksi kalojen luonnollista elinkiertoa pyritään elvyttämään rakentamalla padottuihin jokiin ylä- ja alavirtaan toimivia vaellusväyliä. Niiden toimivuutta selvitetään uudessa laajassa tutkimushankkeessa.   

Vuosien 2019–2023 aikana Luonnonvarakeskuksen (Luke), voimayhtiöiden, Energiateollisuus ry:n ja Maa- ja metsätalousministeriön Sateenvarjo III -yhteistyöhankkeessa tutkitaan ja tehostetaan Suomessa jo käytössä olevien vaellusratkaisujen toimivuutta sekä kehitetään nykyisiä istutuspoikasseurantoja. Saatuja tuloksia voidaan myös hyödyntää uusien vaellusratkaisujen suunnittelussa.

”Vaelluskalojen palauttaminen vaatii toimijoiden sitoutumista ja yhteistyötä pitkälle tulevaisuuteen. Vaelluskalakantojen elvyttäminen on pitkäjänteistä toimintaa, missä tutkimustiedolla nopeutetaan toimivien ratkaisujen löytämistä”, toteaa Luken erikoistutkija Pauliina Louhi.

Vaelluskalojen käyttäytymistä tutkitaan useassa joessa

Iijoen Haapakoskella seurataan alasvaeltavien lohenpoikasten ohjaamista kelluvan ohjausaidan avulla. Alasvaellusta ohjaavia rakenteita ei ole Suomessa aikaisemmin toteutettu, joten seuranta tuo täysin uutta tietoa niiden toimivuudesta.

Voimalaitosten alakanavissa vallitsevat virtauksiltaan ja turbulenttisuudeltaan hyvin vaihtelevat olosuhteet verrattuina luonnonuomiin. Lohikalojen uintipolkuja alakanavissa selvitetään Oulujoen Merikoskella ja Montassa.

”Montan vesivoimalaitoksen yhteydessä sijaitsevat sekä modernisoitu kalanviljelylaitos että vaelluskalojen kiinniotto- ja ylisiirtolaite. Ne luovat hyvät puitteet rakennettujen vesien vaelluskalatutkimukselle”, toteaa ympäristöpäällikkö Marja Savolainen Fortumilta.

Iijoella ja Oulujoella selvitetään vaellussiian lisääntymismahdollisuuksia jokien alaosalla. Pohjois-Karjalassa sijaitsevilla Lieksan-, Pielis- ja Ala-Koitajoilla selvitetään järvilohen ja taimenen lisääntymistä sekä poikastuotannon käynnistymistä.

PIT-verkosto istutuspoikasten seurantaan

Oulujoelta myös aloitetaan laajan PIT-seurantaverkoston rakentaminen istutuspoikasten seurantaan. Kalojen PIT-merkit ovat samankaltaisia kuin koirien tai kissojen merkintään käytetyt mikrosirut. Seuranta-antennit rekisteröivät kalojen liikkeet niiden läpi, jolloin yksittäisenkin kalan alkuperä on tunnistettavissa.

”Asentamalla seurantalaitteita hyvin valittuihin kohteisiin, kuten viljelylaitokselle, kalatiehen, kalastajille tai kalatukkuihin, voidaan istutuksien tuloksellisuudesta saada huomattavasti tarkempaa tietoa kuin nykyisin käytössä olevasta kalamerkkiseurannasta”, erikoistutkija Louhi kertoo.

Lisäksi hankkeessa raportoidaan Kymijoen lohen ja taimenen vaelluksiin liittyviä aikaisempia seurantoja yhteistyössä Kala- ja vesitutkimus Oy:n kanssa.