Peltojen kipsikäsittely osoitti taas tehonsa ravinnekuormituksen nopeana vähentäjänä John Nurmisen Säätiön johtamassa Vantaanjoen kipsihankkeessa. Nyt säätiö vetoaa päättäjiin, jotta toimenpidettä voitaisiin toteuttaa julkisella rahoituksella myös Vesiensuojelun tehostamisohjelman päätyttyä.

Vantaanjoen kipsihanke toteutettiin yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuutena, jossa John Nurmisen Säätiön tukijat ja hankepartnerit rahoittivat runsaat 70 ja ympäristöministeriö vajaat 30 prosenttia hankkeesta.

Peltojen kipsikäsittelyn tehokkuus vesiensuojelussa vakuutti säätiön jo vuonna 2014, ja se on sen jälkeen tehnyt määrätietoisesti työtä kipsikäsittelyn saamiseksi suomalaisen vesiensuojelun keinovalikoimaan.

Hanke ylitti tavoitteensa

”Kipsikäsittelyn skaalaaminen Vantaanjoen mittakaavaan ei olisi ollut mahdollista ilman säätiön yksityisten tukijoiden merkittävää panosta, ympäristöministeriön mukaantuloa ja asiantuntevia hankepartnereita”, sanoo John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

Vuosina 2018–2020 toteutettu Vantaanjoen kipsihanke ylitti tavoitteensa: hankkeessa käsiteltiin yli 3600 hehtaaria eli noin 10 prosenttia Vantaanjoen valuma-alueen peltopinta-alasta. Fosforihuuhtouma kipsikäsitellyiltä pelloilta puolittui, mikä vähentää sekä Vantaanjoen että Suomenlahden rannikkovesien rehevöitymistä.

Kuten aiemmissa kokeiluissakin, kipsikäsittely osoittautui kustannuksiltaan edulliseksi vesiensuojelutoimeksi. Tulokset vahvistavat, että peltojen kipsikäsittelyn avulla voidaan merkittävästi leikata maatalouden ravinnekuormitusta. Siksi sen pitäisi olla avainasemassa Suomen vesiensuojelun tavoitteiden saavuttamiseksi.

Sopii monille rannikkoalueen pelloille

Vantaanjoen hankkeessa kipsiä levitettiin neljä tonnia hehtaarille. Kaiken kaikkiaan 3 615 peltohehtaarin käsittelyn arvioidaan vähentävän Vantaanjoen valuma-alueelta tulevaa fosforihuuhtoumaa 8 500–10 500 kg vuosina 2018–2025. Kipsi ei vaikeuta kasvien fosforin saantia eikä vaikuta epäedullisesti satoihin.

Kipsin vaikutukset näkyivät konkreettisesti seuranta-alueen veden kirkastumisena. Kaikkien kipsikäsittelyyn soveltuvien Vantaanjoen valuma-alueen peltojen fosforikuorman vähennyspotentiaali vastaa vuositasolla yli viidennestä ihmistoiminnasta syntyvästä kuormituksesta.

”Kipsikäsittely sopisi monille rannikkoalueiden pelloille, kun taas järvien valuma-alueilla sitä ei pidä käyttää”, kertoo tutkija Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:stä.

Kustannustehokas tapa vähentää fosforihuuhtoutumaa

Vantaanjoen hankkeeseen suuri osa kipsistä saatiin lahjoituksena Yaralta, jolloin kipsikäsittelyllä vähennetty fosforikilo maksoi 57 euroa.

”Kipsin markkinahinnalla laskettuna vähennetyn fosforikilon hinnaksi olisi tullut noin 80 euroa, mikä on edelleen huomattavasti vähemmän kuin maatalouden vesiensuojelutoimien keskimääräinen kustannus, noin 200 euroa per fosforikilo”, sanoo Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiöstä.

Kalastotutkimusten eli sähkökoekalastusten ja mädinhaudontakokeen perusteella kipsikäsittely ei heikennä kalaston tilaa, ja vedenlaatu sopii taimenen lisääntymiselle myös kipsikäsiteltyjen peltojen vaikutusalueella.

Suomi ei pääse vesiensuojelun tavoitteisiin ilman kipsiä

Kipsikäsittelyä toteutetaan vuosina 2020–2024 Varsinais-Suomessa Vesiensuojelun tehostamisohjelman puitteissa ympäristöministeriön rahoituksella ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johdolla.

Ohjelman tavoitteena on levittää kipsiä vähintään 50 000 hehtaarille Saaristomeren valuma-alueella. Jotta päästään vesienhoidon toimenpideohjelmien ja Itämeren suojelusopimuksen tavoitteisiin, pitää kipsin levityspinta-alaa Saaristomeren alueella kasvattaa.

”Kipsikäsittelyn kansallista rahoitusta tulee jatkaa ja kipsikäsittelyä laajentaa uusille alueille. Arviomme mukaan Suomessa olisi kipsikäsittelyyn soveltuvaa peltopinta-alaa lähes miljoona hehtaaria. Nämä pellot käsittelemällä Suomi voisi täyttää sekä Itämeren suojelukomissiolle tekemänsä kansainväliset sitoumukset että kotimaiset, Itämeren suojeluun liittyvät tavoitteet. Tätä mahdollisuutta ei saa jättää käyttämättä”, sanoo ympäristöekonomian emeritusprofessori, tutkimusjohtaja Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.

Vantaanjoen kipsihankkeen toteuttivat John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto. Hanketta rahoittivat John Nurmisen Säätiön tukijat ja ympäristöministeriö, ja Yara lahjoitti hankkeelle vuosina 2019 ja 2020 käytetyn kierrätyskipsin.