Hylätyt tai hukkateille joutuneet kalanpyydykset vahingoittavat ja tappavat merieliöitä enemmän kuin mikään muu merien muovijäte. Ne ovat jo ajaneet kalifornianpyöriäisen ja muita merinisäkkäitä sukupuuton partaalle.
Vaikka ongelma pahenee edelleen, hallitukset tai yritykset eivät juurikaan ole kiinnittäneet siihen huomiota, selviää ympäristöjärjestö WWF:n tuoreesta raportista.
WWF:n Stop Ghost Gear -raportti kertoo, että niin sanottujen haamupyydysten vahingoittamien lajien määrä on kaksinkertaistunut runsaassa 20 vuodessa. Haamupyydykset aiheuttavat vahinkoa kahdelle kolmasosalle kaikista merinisäkkäistä, puolelle merilintulajeista ja kaikille merikilpikonnalajeille. Kilpikonnille haamupyydykset aiheuttavat usein hitaan ja tuskallisen kuoleman.
Kadonnut pyydys voi jatkaa tappamista satoja vuosia
Haamupyydykset vahingoittavat myös tärkeitä meren elinympäristöjä, kuten koralliriuttoja ja mangrovemetsiä. Lisäksi ne uhkaavat rannikoiden asukkaiden ja kalastajien toimeentuloa ja ravinnon hankintaa.
”Kun kalanpyydys hylätään, kadotetaan tai joutuu meressä muulla tavoin hukkateille, se jatkaa merieliöiden vahingoittamista ja tappamista kymmeniä, jopa satoja vuosia”, sanoo WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo. Haamupyydyksiä ovat muun muassa hylätyt tai kalastajilta kadonneet verkot, troolit ja rysät.
Jopa miljoona tonnia pyydyksiä päätyy meriin vuodessa
Stop Ghost Gear -raportin mukaan maailman meriin joutuu 0,5–1 miljoonaa tonnia pyydyksiä vuosittain. Haamupyydysongelma linkittyy raportin mukaan voimakkaasti kalastustapoihin ja kalastusteollisuuden käytäntöihin, eikä sitä yleensä mielletä osaksi maailmanlaajuista muoviroskaongelmaa.
”Kyseessä on maailmanlaajuinen ongelma, jota nykyinen lainsäädäntö ei pysty hajanaisuutensa ja tehottomuutensa takia poistamaan. Se vaatii koordinoitua toimintaa kaikkialla maailmassa. Tämän vuoksi kehotamme hallituksia ja elinkeinoelämää tukemaan YK:n uuden, muovipäästöjä koskevan, sitovan ja kansainvälisen sopimuksen perustamista”, Soirinsuo painottaa.
Kansainvälisellä sopimuksella saataisiin muiden muovituotteiden lisäksi myös kalanpyydyksille maailmanlaajuisesti kattava tuottajavastuu.
Kaikki pyydykset kerättävä ja kierrätettävä oikeaoppisesti
WWF ei pidä haamuverkkojen ja -pyydysten ongelmaa Suomessa yleisesti suurena, mutta silti on tärkeää, että kaikki pyydykset päätyisivät kerätyksi ja oikeaoppisesti kierrätetyksi. Suomen ympäristökeskus (SYKE) selvitti haamuverkkojen tilannetta Suomessa Kapyysi-hankkeessa vuonna 2019 Merikarvian, Porin, Eurajoen, Rauman, Pyhärannan ja Uudenkaupungin kuntien alueella.
”Verkot kerättiin haraamalla pohjaa. Tuloksena oli, että ammattikalastuksesta peräisin olevat haamuverkot eivät näyttäisi olevan merkittävä ongelma Selkämeren rannikkoalueella. Suomen ammattikalastuksen viimeaikaisen kehityksen perusteella voidaan olettaa, että tilanne on samansuuntainen myös muilla rannikkoalueilla”, Soirinsuo kertoo.
Eteläisellä Itämerellä haamupyydysten määrä on jo selvästi suurempi. Siitä kertoo se, että vuosina 2016-2018 toteutetussa WWf:n Marelitt Baltic-hankkeessa alueelta kerättiin lähes 25 tonnia hylättyjä pyydyksiä.
”Tämä suuri määrä ja ero Suomeen juontuu suureksi osaksi pohjatrooleista, joita ei käytetä mm. Suomen rannikon kivikkoisuuden vuoksi aluevesillämme lainkaan. Lisäksi Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan rannikoilla harjoitetaan edelleen paljon kaupallista (sekä sala-) verkkokalastusta, mikä on Suomessa suureksi osaksi loppunut”, Soirinsuo selvittää.
EU:n on havahtumassa ongelmaan
EU on Soirinsuon mukaan havahtumassa ongelmaan: ensi vuoden heinäkuussa voimaan astuvalla EU:n muovidirektiivillä velvoitetaan kalanpyydysten valmistajat tuottajavastuun nojalla kustantamaan käytettyjen pyydysten jätehuollon ja keruun kulut. Suomessa pyritään lähivuosina myös parantamaan pyydysten keruuta satamissa.
Soirinsuon mukaan on tärkeää kehittää käytöstä poistettujen pyydysten ja kalastustarvikkeiden suunnitelmallista jätehuoltoa. ”Kalasatamien jätehuollon kehittäminen mahdollistaisi sen, että kalastajat voisivat entistä helpommin toimittaa vanhentuneet, tarpeettomat tai merestä löydetyt pyydykset ja kalastusvälineet jätehuollon piiriin”, hän korostaa.
”Ammattikalastukseen ja miksei myös vapaa-ajan kalastusvälineisiin liittyvän jätehuollon kehittämisessä rannikkokunnilla on tärkeä rooli. Materiaalin käsittelyssä tulisi pyrkiä muovien kierrätykseen niiden energiahyödyntämisen sijaan”, Soirinsuo lisää.
