Siian pilkintä on suosittua keväisillä hangilla. Harva kuitenkaan lähtee kauas tunturiin pelkästään siikaa pilkkimään. Mutta kun kyseessä on suursiika, kannattaa tätäkin vaihtoehtoa harkita. Suursiikaa on harvassa paikassa. Osassa pyynti on sen verran tehokasta, että siika ei ehdi kasvaa isoksi. Jossakin taas niin vähäistä, että siika ravinnon niukkuuden takia kääpiöityy. Käsivarren tuntureilta lähtevissä latvajoissa Lätäsenossa, Poroenossa…
Meritaimenen räjähtävä tärppi, nopeatempoiset potkut ja syöksy, joka jatkuu korkeaan hyppyyn, ovat parasta mitä seisovan veden heittokalastaja Suomessa voi kokea. Taimenen saaminen siiman päähän on mielenkiintoinen haaste ja monen tekijän tulee osua kohdalleen ennen tuota ikimuistoista kokemusta. Meritaimenen pyynti myös uistellen on hienoa kalastusta, mutta valitettavasti kelvollisten yhtenäislupa-alueiden vähäisyys rajoittaa uistelua. Toivottavasti uusi kalastuslaki ja…
Suurin osa meistä kalastajista luultavasti tietää, että erilaiset hajut ja maut vaikuttavat kaloihin. Mutta miten paljon ne vaikuttavat ja vielä tärkeämpää, voimmeko käyttää hajuja hyödyksemme? Kalojen hajuaisti on yleensä melko tarkka. Sameat vedet verottavat näköaistin käytännöllisyyttä ja tässä korostuvat tunto-, maku- ja hajuaistin merkitys. Mutta sitä miten kalat haistavat tai maistavat vedessä leijuvat tuoksut on…
Heinäkuun loppupuolella järvillä näkyy tavallista enemmän vesiliikennettä pienten mökki- ja soutuveneiden lipuessa rantojen ja karikoiden tuntumassa. Pienet kohot veden pinnalla paljastavat ravustuskauden käynnistyneen. On aika kerätä veden viljaa jopa yli seitsemän miljoonan saksiniekan edestä. Kotimaiset täpläravut saavat kulinaristien pöydissä erikoispaikan. Ravustus on myös eksoottista ja jännittävää puuhaa, joten kannattaa hommata merrat ja lähteä ravun pyyntiin….
Mäskäys on kalojen houkuttelemista onkipaikalle ja mäski on houkutteluaine, jota mäskäämisessä käytetään. Erilaisista jauhoista ja hajusteista koostuva mäski kostutetaan niin, että siitä voi puristaa palloja, jotka heitetään veteen. Ajatuksena on, että jauhoista irtoavat hajut houkuttelevat paikalle kaloja. Jotta kalat jäisivät onkipaikallesi, pitää mäskiin lisätä ruokaa, esimerkiksi maissinjyviä. Nyt kalat alkavat popsia maissinjyviä ja jäävät ongittaviksi…
Silakan litkaamisesta on tullut Kristiinankaupungissa hyvin suosittua. Moni kaupunkilainen suuntaa kesäiltaisin läheiselle satamalaiturille silakoita narraamaan. Laiturialueesta on tullut kohtauspaikka, jossa kalastetaan, viihdytään ja tavataan tuttuja. Paikallisten silakanlitkaajien erikoisuutena on heidän käyttämänsä välineistö, joka monilla on pitkälle kehitettyä. Olin kuullut, että Kristiinankaupungissa on välinekehitys viety silakan litkauksessa aivan uudelle tasolle. Paikalliset kalamiehet ja -naiset olivat ottaneet…
Perhokalastaja arvostaa veneessään pelkistettyjä yksityiskohtia. Mitä vähemmän veneestä löytyy knaapeja, korvakkeita, kahvoja ynnä muita ulokkeita, sen parempi. Tuulella on käsittämätön kyky kuljettaa siima jokaisen mahdollisen ulokkeen taakse, eikä mikään harmita enempää kuin täydellisesti ajoitetun heiton tyssääminen knaapin taakse kiepahtaneeseen perhosiimaan. Paitsi tietysti se, kun tämä tapahtuu uudestaan. Perhokalastaja myös hyötyy virvelinkalastajaa enemmän korotetuista heittotasoista. Mitä…
Suuria haukia siiman päähän saadakseen ei tarvitse ajaa merelle. Itse asiassa Suomen ennätyskalarekisterissä komeilevat passiivi- ja aktiivivälinein saadut kärkihauet ovat molemmat sisävesiltä. Sisävedet tarjoavat hauen perhokalastajalle runsaasti mahdollisuuksia: suurten järvien ruovikkoiset lahdet ja keskikivikot, pienten lampareiden painanteet ja vitaikkojen aukot tai jokivesien akanvirrat ja suvannot tarjoavat mielenkiintoista koluttavaa pitkäksi aikaa. Välineissä ei kannata tinkiä Sisävesien…
Aikoinaan melkeinpä hyljeksitystä hauesta on viime vuosien aikana tullut ehkäpä Suomen tavoitelluin saaliskala, jonka ympärillä riittää pöhinää vesillä ja sosiaalisessa mediassa. Aktiivisimmat hurjat pyytävät haukea vuoden ympäri, mutta kerhokaloja tavoittelevien sesonki keskittyy perinteisesti syksyyn/alkutalveen ja kevääseen/alkukesään. Varsin kookkaaksi kasvava hauki on huippupeto useimmissa vesistöissämme ja se onkin saaliissa mitattuna Suomen toiseksi tärkein vapaa-ajankalastuksen kohdelaji. Harvassa…
Kuten kalastuksessa aina, myös mateenpilkinnässä on kaikkein tärkeintä olla oikealla paikalla oikeaan aikaan. Joskus oikea paikka voi olla metreistä kiinni, mutta useimmiten riittää, kun löytää oikealle alueelle. Onneksi ajankohta on joka vuosi kutakuinkin sama. Otsalamppu, kamera, vaaka, saappaat, lämpimät vaatteet. Kaikki alkoi olla valmista. Vielä syöttipussi termospullon seuraksi pilkkireppuun ja reppu auton takaluukkuun. Kaira on…
