Teksti: Ismo Malin, Kuva: Janne Pitkäsen arkisto
”Usein ei heti voi olla varma, kun on ahvenkalassa, onko siiman päässä iso ahven vai sittenkin hauki. Tästä kalasta kuitenkin huomasin heti, että nyt isompi ahven kiinni.” Näin luonnehtii kempeleläinen Janne Pitkänen lokakuun alussa saamansa reilut 1,3-kiloisen suurahvenen tärppiä.
Jannella on kanttia esittää näkemyksiä isoista ahvenista, sillä hän on saanut kaikkiaan lukemattoman määrän suurkalakoon raitapaitoja ja ilmoittanutkin niistä kahdeksan suurkalarekisteriin. Hän on myös kalastuksessaan keskittynyt jo vuosien ajan ahveneen, jota hän pyytää kesäisin heittokalastamalla ja talvella pilkkimällä.
”Tämä 1,3-kiloinen kala ei suinkaan ole suurin saamani ahven, vaan vasta sekä kolmanneksi pisin että kolmanneksi painavin. Isoimmalla oli pituutta 47,5 senttiä ja se painoi 1,440 kiloa”, selvittää Janne, joka ahvenen lisäksi pilkkii talvella myös siikaa. Siian tasan kahden kilon suurkalarajan hän on pilkkien ylittänyt kahdesti. Ennätyssiialla oli painoa 2,28 kiloa.
Pitänyt kalastuspäiväkirjaa liki 20 vuotta
Janne on pitänyt vuodesta 2003 kalastuspäiväkirjaa, johon hän on huolellisesti kirjannut tiedot kaikista kalareissuistaan. Sieltä hänen on helppo tarkistaa myös, mitä tarkalleen 1,315 kiloa painaneen suurahvenen saantipäivänä tapahtui.
”Kalapäivä alkoi klo 8 ja päättyi klo 17. Lämpötila vaihteli nollasta kuuteen plusasteeseen. Keli oli pilvinen ja tuuli kävi aluksi idästä, mutta kääntyi myöhemmin etelä-kaakoksi. Ilmanpaine oli 1010 millibaaria. Olen huomannut, että ilmanpaineen vaihtelu ei ole hyväksi ahvenenkalastuksessa, vaan tasaisena pysyvä on parempi”, Janne kertoo.
Erämainen järvi kalapaikkana
Tuona päivänä hän oli valinnut kalapaikakseen erämaisen järven Koillismaalta. Järvi on Jannen mukaan karu, mutta tummavetinen. ”Soilta siihen on ehkä tullut humusta”, hän sanoo.
Kalan otti puolestaan tuli tasaiselta alueelta, jossa vettä on 4-6 metriä. ”Ehkä pohjassa on pieni painanne juuri sillä kohtaa. Joka tapauksessa paikka on kovapohjainen, eikä siinä ole kivikkoa tai pohjakasvillisuutta. Siis oikein hyvä paikka jigaamiseen”, Janne kiittelee.
Tarjoaa jigiä sokkona heittämällä
Hän kertoo harrastavansa perinteistä jigausta pohjaa pitkin pompotellen ja heittävänsä ns. sokkona, kun ei ole ainakaan vielä liveluotaimia hankkinut. ”Nostin muistaakseni juuri jigiä pohjasta, kun tämä iso tärppäsi.”
”Ei se ihan helposti tullut, vaan teki aluksi muutaman vihaisen syöksyn. Eikä haaviminenkaan onnistunut kerralla, vaan kala putosi ensin haavin reunalta, mutta onneksi kuitenkin pysyi kiinni ja tuli lopulta haaviin ja veneeseen asti”, Janne selvittää väsytyksen vaiheita.
Vapauttaa kaikki isot ahvenet
Janne vapautti saamansa kyrmyniskan tälläkin kertaa, ja kertoo tekevänsä saman kaikille isoille kaloille, jos se vain on mahdollista, eli ne ovat riittävän hyväkuntoisia. Esimerkiksi ahvenen osalta tämä tarkoittaa, että hän päästää takaisin kaikki yli 600-700 gramman kalat. Mutta mereltä tai suuremmalta järveltä voi tuollaisen isommankin ahvenen ottaa paremmalla omalla tunnolla ruuaksi kuin pienestä lammesta.
”Joskus talvella on kuitenkin niin kova pakkanen, ettei vapauttaminen niin vain onnistu. Kylmyyteen voi silti myös varautua niin, että pitää valmiina vesiastiaa. Siihen kalan voi laittaa suojaan pakkaselta siksi aikaa, kun tekee esimerkiksi kuvausvalmisteluja”, hän neuvoo.
Myös kesällä kalan vapauttamiseen pitää valmistautua esimerkiksi laittamalla kamera valmiiksi siltä varalta, että sattuu tulemaan saalis, jonka haluaa kuvata. ”Itse kuvaan kalasta videota, josta otan myöhemmin kuvakaappauksia. Yksin kalastaessa tämä ei ole aina helppoa eikä kuvat aina onnistu, mutta muistot jäävät edes elämään. Muuten yritän pitää kalan mahdollisuuksien mukaan vedessä ja haavissa ja vapauttaa sen sieltä”, Janne selvittää.
Jigilippa on Jannen oma viritys
Jannen kalastusura alkoi pikkupoikana, ehkä 4-5-vuotiaana. Ensimmäiset kalastusmuistot ovat pilkinnästä ja mato-onginnasta. Mummi oli innokas pilkkijä ja Janne muistaa mummin neuvoneen häntä pilkkimisessä. ”Mummo on vieläkin innokas pilkkijä”, hän kehaisee. Sittemmin kuvaan tuli myös heittokalastus.
Hän käyttää jigin ohella ahventa kalastaessaan myös vaappuja ja lippoja, mutta viehepakeista löytyy monenlaisia vieheitä vesistön ja paikan mukaan vaihdellen. ”Esimerkiksi jos kalastaa rannalta, jossa on paljon kasvillisuutta, jigi ei ole toimiva valinta, vaan vieheen pitää olla pintakulkuinen”, Janne korostaa.
Hän myös virittää Vibrax- tai Mepps-lippaa siten, että ottaa siitä kolmihaarakoukun pois ja korvaa sen 5 gramman jigipäällä, johon lisää 5-7 sentin kalajigin. ”Suurimman ahveneni olen saanut juuri tällä yhdistelmällä”, Janne paljastaa.
Tavoitteena 50-senttinen ahven
Suurkalatavoitetta kysyttäessä Janne vastaa, että sellainen voisi olla 50 cm pitkä tai 1,5 kg ahven. ”Tämä on kova, mutta ihan realistinen unelma ja tavoite”, hän arvioi.
Jannen mielestä pitää muistaa, että kalastus vaatii paljon kärsivällisyyttä. ”Ja jos isoja kaloja haluaa tavoitella, se vaatii myös paljon omaa tutkimustyötä”, hän miettii.
Jannen kalastuskuulumisia voi seurata Instagramissa @pilikkipolja
Janne Pitkäsen suurahven 1,315 kg/46 cm
Pyyntipäivä ja -aika: 2.10.2022 klo 11.30
Pyyntipaikka: Erämaajärvi (veneestä kalastaen)
Viehe: Berkley Pulse Shad -jigi
Kela: Daiwa Legalis
Vapa: Konger Streeto
Siima: 0,10 mm Savage Gear Finesse
