Teksti: Ismo Malin, Kuvat: Niko Vehviläisen albumi
Helsinkiläisen Niko Vehviläinen pilkki tänä vuonna helmikuussa uusimaalaiselta järveltä komean 640-grammaisen särjen. Se oli hänen kahdeksas suurkalakoon kalalajinsa. Nämä suurkalat ovat kaikki tulleet tänä, viime tai toissa vuonna. Hän kalastaa sangen monipuolisesti eli pilkkimällä, eri tavoin onkimalla sekä virvelillä ja perhokalastaen.
Niko Vehviläinen kertoo, että suuren särjen saantipäivänä ilma oli reilusti plussan puolella ja tuuli navakka. ”Vettä oli satanut muutaman päivän eikä jäällä ollut lainkaan lunta. Oli uveavantojakin, mutta ei ollut sinänsä mitään hätää, kun jäätä oli kuitenkin noin 20 cm”, hän kertoo.
Tavoitteena oli nimenomaan suursärki, jota Niko oli tullut tavoittelemaan joukkuekaverinsa kanssa ennestään tutulta järveltä, jolta oli aiemminkin tullut useita yli 30-senttisiä särkiä. ”Kiersimme ison alueen, mutta tuulen takia siirryimme saaren taakse suojaan. Hetken päästä suuntasimme kuitenkin tutuille ottipaikoille”, Niko mainitsee.
Kala otti reilun kahden metrin syvyydestä hyväksi tiedetystä ison särjen paikasta. ”Siinä on matala paikka, jonka keskellä on kuitenkin syvempi monttu, jossa on pohjassa kasvustoa. Tärppi tuli hieman vajaa klo 15. Ylipäänsä iso särki syö parhaiten iltapäivällä klo 14-15”, Niko sanoo.
Morri ja kärpäsen toukat hyvä yhdistelmä ahvenelle, särjelle ja kuhallekin
Suursärki otti Nikon mukaan 3-4-grammaiseen kultamorriin, jossa syöttinä oli 3-4 kärpäsen toukkaa. ”Morri on ja kärpäsen toukat ovat hyvä yhdistelmä ahvenelle, särjelle ja kuhallekin. Syöttinä pääasiassa vain kärpäsen toukkia”, hän selvittää.
”Käytän lisäksi papukaijaa ja punaista morria. Matalassa vedessä nämä toimivat erinomaisesti, mutta jos haluan pilkkiä syvemmältä, laitan 50 cm tapsiin pysty- tai liukupilkin, jonka päässä on vielä morri ja toukat”, selvittää Niko, joka kertoo pilkkivänsä jonkin verran myös tasapainolla ja jigilläkin tavoitellessaan isoa ahventa.
Niko kertoo, ettei hän ison särjen ottaessa tunnistanut 2D-kaikuluotaimellaaan heti lajia ja luuli väliin jopa kyseessä olevan ison ahvenen. ”Kuitenkin vaikka jäätä oli sangen paksulti, niin näin sen läpi kuitenkin kalan, jonka tunnistin särjeksi. Huolena oli vain se, ettei kala päätyisi johonkin muuhun alueelle kairaamistani avannoista”, hän kuvaa tärpin jälkeisiä hetkiä, ja lisää, ettei enää lähde pilkille ilman kaikuluotainta.
”Vielä se on ollut 2D, mutta liveluotain on jo tilattu. Mielestäni on paljon mielenkiintoisempaa kalastaa luotaimen kanssa”, Niko kertoi maaliskuun puolivälissä, kun haastattelua tehtiin.
Hän vapautti saamansa suursärjen ja kertoo päästävänsä takaisin kaikki suuret yksilöt lajista riippumatta ja tietysti alamittaiset. ”Esimerkiksi ahvenista otan ruokakaloiksi ns. pannukarkeat, ja kohtelen ja käsittelen kaloja myös kunnioittavasti ja varon kaikin keinoin vahingoittamasta niitä.
Suurkalojen pyynti aktivoitui toissa vuonna
Niko kertoo, että hänen suurkalojen pyyntinsä aktivoitui toissa vuonna ja nyt hänellä siis on koossa jo kahdeksan eri suurkalalajia, ja tulevaisuudessa tarkoitus on lisätä lajimäärää tasaisesti. Hänen mukaansa suurkalalajeja voisi olla koossa enemmänkin, sillä vuonna 2024 uusi suurkala oli useamman kerran hilkulla ja jäi vain joidenkin kymmenien grammojen päähän. Tällaisia läheltä piti -lajeja olivat esimerkiksi seipi ja säyne.
Toistaiseksi hänellä on suurkalarekisterissä kahdeksan lajia, jotka ovat harjus, kuore, lahna, ruutana, sorva, suutari, särki ja turpa. Tavallisimmista kalastettavista lajeista puuttuvat siis esimerkiksi hauki ja ahven
”Suurhaukea en ole vielä vakavasti edes yrittänyt, vaan kalastan haukea lähinnä mökillä ruokakala mielessäni. Myös suurahven uupuu vielä listalta, mutta sellaisen uskon vielä saavani, ja kyllä haukeenkin aion vielä panostaa”, Niko sanoo.
Hyvät edellytykset lisätä suurkalalajien määrää
Nikolla on mielestään hyvät edellytykset lisätä suurkalojensa määrää, sillä paikkoja on hyvin tiedossa. Hän tuntee Helsingin rannat todella tarkkaan mm. lajikalastustaustansa ansiosta. Hän on myös menestynyt ja ollut voittamassa joukkueessa Töt-töröt Helsingin kalamaratonia ja sijoittunut myös muille mitalisijoille.
Henkilökohtaisessa lajikalastuksen SM-kisassa hän on ollut parhaimmillaan toinen Timi Laitisen jälkeen. Voiton vei Timi kalastamansa ässälajin ansiosta.
Timi on myös kalakaveri Nikolle, vaikka onkin kova vastus kisoissa. ”Kalastus on siitäkin hieno laji, että sen kautta saa kavereita. Lisäksi luonnossa arjen stressi unohtuu nopeasti. Kalastus ja eräily ylipäänsä ovat terapeuttisia. Kalastaisin enemmänkin, jos vain aika riittäisi. Tutkin mielelläni erilaisia vesistöraportteja, karttoja ja syvyyskäyriä. Kun vain ennättäisi myös käydä kaikissa näissä paikoissa.”, Niko huokaa
Kuoreen pala toimi syöttinä suurkuoreelle
Pilkillä Niko sai maaliskuussa 2024 suurkalakoon kuoreen (25 cm/112 grammaa). Tämä suurkala tuli tunnetusta kuorepaikasta Porin merialueelta. ”Kuoretta sieltä tuli silloin vaikka kuinka paljon, mutta se oli pienehköä, alle suurkalakoon kalaa”, hän muistelee.
Pilkkinä Niko käytti tuolloin kultaista morria, jossa oli kärpäsen toukkia syöttinä. ”Loppupäivästä kokeilimme isompaa poikittain olevaa morria ja siinä syöttinä isoa kuoreen palaa. Kalan palan myötä kuoreen koko kasvoi selvästi, ja nopeasti tuli myös suurkalakoon kokoinen yksilö”, Niko kertoo.
Nikolle onkiminen on mato-ongintaa, kelaongintaa tai pohjaongintaa ja nyt myös karpinonginta on suurkalojen tavoittelun myötä ruvennut häntä kiinnostamaan. ”Toistaiseksi suurin karppini on painanut noin viisi kiloa”, hän mainitsee.
Niko kalastaa siis myös virvelillä ja perhollakin, jolla hän sai suurkalakoon harjuksen viime vuonna 16. päivä heinäkuuta. Pituutta kalalla oli 50 cm ja se painoi 865 grammaa.
Niko Vehviläisen suursärki (640 grammaa/35 cm)
Pyyntipäivä ja -aika: 23.2.2025 noin klo 15.
Pyyntipaikka: järvi Uudellamaalla.
Pilkki ja syötti: kultamorri, jossa syöttinä kärpäsen toukkia.
