Pieksämäellä Etelä-Savon ammattiopisto Esedu:n metsäalan opiskelijat tekivät Metsähallituksen kanssa yhteistyötä luonnon hyväksi kunnostamalla Mustosen ja Pyijyn lampien välisen nimettömän puron.
Nikkarilan opetusmetsässä virtaava puro kulkee osittain metsälain perusteella rauhoitetussa erityisen arvokkaassa elinympäristössä puron-noronvarsimetsässä.
Puron kunnostuksen ovat suunnitelleet Metsähallitus Metsätalous Oy:n suunnittelija Arto Nygren ja luonnonhoidon asiantuntija Reijo Hokkanen. Kunnostus kuuluu osana Metsätalous Oy:n jo vuonna 2017 aloittamaan erilliseen luonnonhoitoprojektiin, jolla ylläpidetään ja edistetään metsäluonnon monimuotoisuutta.
Yhteistyö saa varmasti jatkoa
Metsähallitus teettää ennallistamistyöt yleensä omalla työvoimalla tai urakoitsijoilla. Puron sijainti opetusmetsässä mahdollisti kohteen hyödyntämisen myös opetuksessa käyttämällä toteutukseen Esedun metsäkoneenkuljettajaopiskelijoita.
Oppilaita oli Esedun puolelta luotsaamassa Pasi Venäläinen, joka toimii oppilaita ohjaavana opettajana. ”Ennallistamiseen tutustuminen osana koulutusta hyödyttää tulevia metsäammattilaisia. Yhteistyö saa varmasti jatkoa”, Venäläinen arvioi.
Lopputulos muistuttaa luonnonpuroa
Puroa on aikanaan perattu: se on osittain kaivettu, uomasta on nostettu kiviä ja niitä on räjäytetty. Esedun opiskelijat kaatoivat, katkoivat ja siirsivät pätkittyjä tukkikokoisia kuusipuita puron poikki sekä palauttivat kiviä takaisin uomaan.
”Tämä oli minulle mielenkiintoinen työkohde. Varmasti se oli sitä myös opiskelijoille. Lopputulos jäljittelee luonnonpuroa ja siihen kaatuneita puita. Puista, oksista ja kivistä muodostuu patoja, jotka hidastavat veden kulkua”, toteaa suunnittelija Arto Nygren.
Kunnostuksen tuloksena puron virtaamaa saatiin hidastettua ja muutamalle koskipaikalle palautettiin kiveämällä koskimaisuutta. Puroon siirretyt puut toimivat myös kasvualustana mikrobeille ja leväkasvustoille sekä vesieliöstön suojapaikkana.
Kalatkin viihtyvät paremmin
Metsähallituksen luonnonhoitoasiantuntija Reijo Hokkasen mukaan purolla ei tiettävästi ole vaelluskaloja, mutta muun muassa haukea ja ahventa liikkuu lampien välillä. ”Uskoisin, että puron monipuolistuminen lisää esimerkiksi vesihyönteisten määrää purossa, ja sitä kautta kalatkin viihtyvät siinä paremmin”, hän sanoo.
Hokkanen kertoo, että vesistökunnostuksia on tarkoitus jatkaa Nikkarilassa ja myös muualla. ”Korjaamme myös kalojen liikkumista vaikeuttavia tierumpuja. Esimerkiksi viime viikolla Joutsassa teimme kosken rummun alapuolelle, jotta putouskorkeus saatiin rummun suulta pois”, hän kertoo.
”Otamme myös kiitollisena vastaan yleisön vinkkejä uusista kohteista, kuten tierummuista, jotka estävät kalojen liikkumista, sekä kunnostusta vaativista puroista”, Hokkanen mainitsee.
