Karvianjoen koskien alueella elävät Lounais-Suomen viimeiset mahdollisesti lisääntymiskykyiset raakut eli jokihelmisimpukat. Suurin osa vielä elossa olevista raakuista ovat ikääntyneitä, noin 70–100-vuotiaita.

Raakkujen lisääntyminen on heikentynyt erityisesti 1950-luvulta lähtien, sillä voimakkaat metsä- ja suo-ojitukset sekä myöhemmin turvetuotanto ovat aiheuttaneet happamoitumista ja joen pohjan liettymistä. Tämä on johtanut simpukoiden poikasten menehtymiseen. Varovaisen arvion mukaan raakkuja on Satakunnan viimeisessä laajemmassa esiintymässä jäljellä noin 2000 yksilöä.

Karvianjoen kosket ovat suojeltuja Natura-alueena, mikä velvoittaa Suomea estämään alueen heikentyminen ja toteuttamaan alueella suojelutoimia luontoarvojen palauttamiseksi.

Raakut kuntoutuksessa Konneveden tutkimuslaitoksella

Varsinais-Suomen ELY-keskus on Freshabit LIFE IP -hankkeessa panostanut siihen, että raakkukanta kehittyisi Karvianjoella lisääntyväksi ja elinvoimaiseksi. Karvianjoen raakkujen toukkia on saatu siirtymään kokeissa onnistuneesti niiden väli-isäntien, taimenen ja lohen, kiduksiin.

Alueelta on siirretty raakkuja kuntoutukseen Konneveden tutkimuslaitokselle. Lisääntymisen onnistuessa on tavoitteena siirtää tuhansia pikkusimpukoita takaisin kotivesistöönsä. Tätä varten tulisi kotivesistön tilaa parantaa ja luoda edellytyksiä tämän hienon lajin säilymiselle Satakunnassa.

Toiminnanharjoittajat tärkeässä roolissa

Raakun kannalta on tärkeää pienentää alueella syntyvää ravinnekuormitusta, metallien kuormitusta sekä liettymistä. Toiminnanharjoittajien tulee pitää huoli siitä, että uusista hankkeista tai maankäytön muutoksista tehdään hyvissä ajoin etukäteen ilmoitus ELY-keskukseen sekä muille mahdollisesti tarvittaville tahoille, kuten esimerkiksi ELY-keskukseen ojituksista tai pelloksi raivaamisesta.

Lisäksi olemassa olevien pienten turvetuotantoalueiden tulee nyt siirtymäkauden umpeuduttua huolehtia siitä, että ELY-keskuksella on tieto siitä, miten toiminta jatkuu.

Karvianjoen koskien valuma-alueen uusien toimien osalta kynnys luontoarvoja merkittävästi heikentäville vaikutuksille ylittyy herkästi. Ympäristöluvan tarvitsevista hankkeista edellytetään Natura-vaikutusten arviointia ja pienemmissä hankkeissa riittää ELY-keskukselle tehtävä Natura-ilmoitus.

Maanomistajille korvauksia METSO- ja HELMI-suojelusta

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Satakunnan ELY-keskus kannustavat taimenpuroihin rajautuvilla alueilla maanomistajia vapaaehtoiseen METSO-ohjelman suojeluun, suojavyöhykkeiden perustamiseen ja räätälöityyn vesiensuojelutoimiin niin metsä- kuin peltoalueille.

HELMI-ohjelman avulla voidaan ennallistaa ja suojella suoalueita lisäten veden viipymää valuma-alueilla. Suojelu on Metso- ja Helmi-ohjelmien kautta vapaaehtoista ja tarjoaa maanomistajille rahallisen korvauksen tehtävistä toimista.

Lisäksi jatketaan Natura-alueen tilaa edistäviä toimia, kuten purokartoituksia, taimenpurojen kunnostushankkeita ja soiden ennallistamishankkeita niiden vaikutuksia seuraten. ELY-keskus on mukana myös uuden LIFE-hankkeen suunnittelussa, jossa osa toimista on suunniteltu Karvianjoelle.

Kaikkien toimien tavoitteena on Natura-alueen luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelutason saavuttaminen sekä vesistöjen hyvä tila vuonna 2027.