Raakkuja vietiin nyt loppusuoralla olevassa Freshhabit LIFE IP -hankkeessa (2016-2022) Konneveden tutkimusasemalle lisääntymään neljästä eri joesta. Isojoen, Ähtävänjoen ja Mustionjoen raakut on saatu jo aiemmin lemmenlomansa aikana lisääntymään, mutta erittäin heikossa kunnossa olleiden Karvionjoen raakkujen osalta saatiin jännittää pitkään.

Ensimmäiset raakut vietiin Karvionjoelta Konnevedelle jo vuonna 2017 ja lomalaisia täydennettiin vielä vuosi sitten noin 100 raakulla. Raakkujen kunto kohentui viimein lokakuussa 2021 ja ne ovat tuottaneet glokidio-toukkia, joilla on jo nyt infektoitu sekä Nevan lohia että Rautalammin reitin taimenia.

Tavoitteena on saada ensimmäisessä vaiheessa vuoden päästä muutama tuhat pikkusimpukkaa jatkokasvatukseen. Samalla saadaan selville, onko Karvionjoen raakkukanta lohi- vai taimensidonnaista. Raakkujen poikastuotannon onnistuessa niitä on tarkoitus kasvattaa avustetusti kotijoessaan uudessa LIFE Revives -hankkeessa.

Raakkujen lisääntyminen heikentynyt 1950-luvulta lähtien

Raakkujen lisääntyminen on heikentynyt Karvionjoella erityisesti 1950-luvlta lähtien, kun ensin voimakkaat metsä- ja suo-ojitukset sekä myöhemmin turvetuotanto ovat aiheuttaneet happamoitumista ja joen pohjan liettymistä sekä muutoksia veden viipymässä.

Tämä on johtanut simpukoiden poikastuotannon heikentymiseen. Suurin osa vielä hengissä olevista raakuista on ikääntyneitä, noin 70-100-vuotiaita. Arvion mukaan raakkuja on Satakunnan viimeisessä laajemmassa esiintymässä jäljellä noin 2000 yksilöä.

Raakkujen elinolojen turvaamiseksi Karvianjoen koskien natura-alueen tilaa heikentäviä hankkeita ei tulisi toteuttaa, ja olemassa olevia heikentäviä toimia tulee tehostetusti lieventää ja kompensoida. Lisäksi tulee aktiivisesti tehostaa Karvianjoen valuma-alueen maanomistajien neuvontaa ja vesiensuojelutoimia.