Merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis oli 135 miljoonaa kiloa vuonna 2019. Se oli runsaat 12 miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Saalis koostui pääosin avomereltä troolilla pyydetystä silakasta ja kilohailista.

Rannikolla valtaosa kalastajista pyydysti rysillä ja verkoilla. Rannikkokalastuksen määrä pieneni edelleen, mutta siitä huolimatta joidenkin lajien saalis kasvoi, ja esimerkiksi muikkusaalis oli suurin lähes neljään vuosikymmeneen.

Rannikkokalastuksen tärkeitä saalislajeja muikun ohella olivat siika, ahven, lohi ja kuha. Siian ja lohen saalismäärät olivat pitkän ajan keskiarvoon verrattuna pienet, ja ahvenen ja kuhan keskimääräiset.

Silakkakiintiöstä täyttyi 90 prosenttia

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan silakkaa kalastettiin viime vuonna 113 miljoonaa kiloa eli 14 miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kilohailisaalis pysyi yhtä suurena kuin edellisenä vuonna, 16 miljoonassa kilossa. Suomelle asetetusta silakan saaliskiintiöstä täyttyi 90 prosenttia, kilohailikiintiö kalastettiin kokonaan.

Vuonna 2019 kolmannes silakkasaaliista ja yli puolet kilohailisaaliista purettiin Suomen ulkopuolelle Ruotsin, Tanskan ja Viron satamiin. ”Ulkomaille puretun silakan määrä on kasvanut, sillä edellisvuonna silakkasaaliista purettiin Suomen ulkopuolelle viidesosa, 20 miljoonaa kiloa”, kertoo yliaktuaari Pirkko Söderkultalahti Lukesta.

Silakka taloudellisesti tärkein laji

Saaliin arvo oli 36 miljoonaa euroa kalan verottomien tuottajahintojen perusteella laskettuna. Taloudellisesti tärkein laji oli silakka, seuraavina kilohaili, siika, ahven ja muikku.

Elintarvikesilakan hinta jatkoi edelleen nousuaan. Vuonna 2019 elintarvikesilakan hinta oli 0,32 euroa kilolta, kun se edellisenä vuonna oli 0,27 euroa kilolta.

”Hintojen nousu painottui isoihin silakoihin, joita käytetään kotimaisten silakkafileiden ja savusilakoiden raaka-aineena. Sen sijaan rehuksi päätyvän teollisuussilakan hinta laski hieman edellisvuodesta turkistalouden laskusuhdanteen vuoksi”, toteaa tutkija Antti Takolander Lukesta.

Norjalaisen lohen hinnanlasku vuoden loppupuolella vaikutti Suomessa kasvatetun kirjolohen ja luonnonkalan hintoihin. Tärkeimpien rannikkokalastuksen saalislajien hintojen nousu pysähtyi.
Luonnonlohen (6,07 euroa kilolta) ja siian (4,73 euroa kilolta) hinnat pysyivät edellisvuoden tasolla, kun taas kuhan tuottajahinta (6,08 euroa kilolta) laski hieman edellisvuodesta. Ahvenen hinta pysyi samana kuin vuonna 2018 (2,38 euroa kilolta).

Kirjolohi tärkein kasvatuslaji

Kirjolohi on taloudellisesti tärkein Suomessa kasvatettu kalalaji. Kasvatetun kirjolohen hinta (4,50 euroa kilolta) laski edellisvuodesta, ja hinnanlasku painottui vuoden loppupuolelle, jolloin lohen maailmanmarkkinahinnat laskivat voimakkaasti.

Sen sijaan kasvatetun siian hinta nousi vuonna 2019 uuteen ennätykseen, ja oli 10,66 euroa kilolta. Kasvatetulle siialle olisi enemmän kysyntää, mutta sen kasvatusmäärät ovat edelleen pysyneet vähäisinä.

Kalastajien määrä vähenee

Vuonna 2019 kaupallisten kalastajien rekisterissä oli 2 231 merialueen kaupallista kalastajaa ja 3 205 kalastusalusta. Sekä rekisteröityneiden kaupallisten kalastajien että kalastusalusten määrä on lisääntynyt vuonna 2016 voimaan astuneen uuden kalastuslain tiukentuneen rekisteröitymisvaatimuksen myötä.

Kalaa myyntiin kalastavien määrä on sen sijaan pienentynyt vuosi vuodelta. Saalista ilmoitti viime vuonna 1 070 toimijaa, puolet vähemmän kuin 2000-luvun alussa.

Kalastuksen määrää voidaan kuvata myös pyyntipäivien ja pyydysten määrän huomioivilla pyydyspäivillä. 2000-luvun aikana rysä- ja verkkokalastuksen pyydyspäivät ovat vähentyneet puoleen, siimakalastuksessa yhdeksäsosaan.