Meritaimenen lisääntyminen onnistui kohtalaisesti – osassa jokia poikastiheydet olivat silti huolestuttavan alhaisia, esimerkiksi Naamijoelta ei löytynyt poikasia lainkaan

Vaelluskalajokia ja -puroja on kunnostettu ahkerasti. Silti esimerkiksi taimenen poikastiheydet ovat osassa jokia edelleen huolestuttavan alhaisia. Kuvituskuva. Kuva: Ismo Malin

Luonnonvarakeskus (Luke) uutisoi nettisivuillaan, että vuonna 2021 kesänvanhoja poikasia oli monin paikoin runsaasti, mutta osassa jokia poikastiheydet olivat edelleen huolestuttavan alhaisia. Luke seuraa vuosittain tehtävillä sähkökoekalastuksilla alkuperäisten meritaimenkantojen poikastiheyksiä.

Suomenlahden seurantakohteista Mustajoella ja erityisesti Ingarskilanjoella kesänvanhojen poikasten keskimääräiset poikastiheydet olivat hyvällä tasolla. Mustajoella tiheys oli 29 yksilöä/100 m2 ja Ingarskilanjoella 67 yksilöä/100 m2. Ingarskilanjoella paikallisen suojeluyhdistyksen tekemät kutu- ja poikasaluekunnostukset ovat selvästi vaikuttaneet positiivisesti poikastiheyksiin.

Myös Sipoonjoen sivupuroissa ja Espoonjoella poikastiheydet olivat kohtalaisen hyviä. Sen sijaan Mankinjoella ja Siuntionjoella tilanne oli heikko.

Vantaanjoella kotiutettu taimen lisääntyy menestyksekkäästä

Vantaanjoella ei ole säilynyt alkuperäistä meritaimenkantaa, mutta sinne kotiutettu meritaimen lisääntyy nykyisin menestyksekkäästi. Alimmassa sivupurossa Longinojassa kesänvanhojen poikasten keskimääräinen tiheys oli 90 yksilöä/100 m2. Longinojan taimenen poikasia on viime vuosina sirutettu pit-merkeillä alasvaelluksen seuraamiseksi.

Alustavien tulosten perusteella poikasia vaeltaa pois Longinojasta aina runsaiden vesisateiden aikana, myös keskellä talvea. Päiväkohtaisia havaintoja voi seurata Longinojan online-sivuilla. Myös monissa muissa Suomenlahden kotiutuskohteissa poikastiheydet olivat hyviä.

Tornionjoen vesistön sivujoilta huolestuttavan huonojakin tuloksia

Pohjanlahden alueella alkuperäisten meritaimenkantojen seurantaa tehdään Tornionjoen vesistön sivujoissa, Naamijoella, Äkäsjoella, Pakajoella ja Kangosjoella sekä Lestijoella ja Isojoella. Parhaat kesänvanhojen poikasten keskimääräiset tiheydet olivat Äkäsjoella, jossa poikastiheys oli 23 yksilöä/100 m2 ja Isojoella, jossa poikastiheys oli 10 yksilöä/100 m2.

Pakajoella kesänvanhoja poikasia oli kohtalaisen paljon. Kangosjoelta kesänvanhoja poikasia löytyi vain yhdeltä koekalastetulta alueelta ja Naamijoelta ei lainkaan. Lestijoen poikastiheydet ovat jo pitkään olleet huolestuttavan alhaisia.