Mustajoen Pohjakkalassa kesäkuussa 2022 havaittu kalakuolema saattoi olla yhteydessä joen yläjuoksulla ilmenneeseen hyvin korkeaan ammoniumtyppipitoisuuteen. Joen yleinen vedenlaatu ei ole kohentunut ja ajoittain happipitoisuus on viileästä vedestä huolimatta lähellä kriittistä joen taimenten elinolojen kannalta.
Lappeenrannan Mustajoki on tullut tunnetuksi ainutlaatuisesta taimenkannastaan. Taimenkantaa käytetään nykyisin useimpien Kaakon alueen pikkujokien tuki- ja kotiutusistutuskantana, etenkin Etelä-Karjalassa ja Kymenlaakson itäosassa, haluttaessa kotiuttaa taimen jo menetettyihin entisiin meritaimenjokiin.
Särkien joukkokuolema kesäkuussa 2022
Kesäkuussa 2022 havaittiin Lappeenrannan Pohjakkalassa vähintään satojen kuolleiden ja henkitoreissaan olevien särkien valuvan Mustajoessa ja lokkien saalistavan heikkokuntoisia kaloja. Haitta osui pahimmilleen juhannuksen tienoille, eikä kestänyt muutamaa päivää pidempään.
Vuoden 2022 kaltainen ammoniumtyppipitoisuus ei voi johtua tuohon aikaan kesästä luontaisista tekijöistä, toisin kuin keväällä pienten lampivesien happipitoisuuden ollessa alimmillaan.
ELY-keskuksen heinäkuun alkuun tilaamissa vesinäytteenotoissa oli yhä 3.7.2022 huomattavan alhaiset happipitoisuudet sekä haitallisen korkeat ammoniumtyppipitoisuudet Mustajoen ylimmällä, Kujansuun näytteenottopisteellä.
Taimenen koekalastuksissa ei havaittu lainkaan kevään poikasia
Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen tiedotteen mukaan mahdollisia syitä korkeaan pitoisuuteen voivat olla esimerkiksi väkevän lietelannan levitys ja muokkaamatta jättäminen ennen rankkasadetta tai jonkin aineen satunnaispäästö.
Paitsi särkien joukkokuoleman, tämä alhainen happi- ja ylisuuri ammoniumpitoisuus aiheutti sen, ettei Mustajoen pääuomasta havaittu syyskuun sähkökoekalastuksissa lainkaan keväällä 2022 syntyneitä taimenia, joita normaalisti on esiintynyt useita kymmeniä Mustajoen lukuisilla koealoilla.
Tämän sekä syksyn 2022 maastokäyntien perusteella haitta on alustavasti paikallistettu noin kahden kilometrin mittaiselle alueelle ylimmässä Mustajärvenojassa välillä Martinpellontie-Lähdekorvansuo. Myöskään Karhusjärveä ei voida sulkea pois suuren ammoniumtypen yhtenä lähteenä.
