Nousu-ohjelma jatkaa vuonna 2024 vaelluskalakantojen elvytystoimia kolmen kalatalousviranomaisen toimialueella. Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt alkuvuoden aikana Nousu-ohjelman kautta avustuksia yhteensä 556 000 euroa neljälle kunnostushankkeelle ja yhdelle vaelluskalatutkimushankkeelle.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen toimialueen pohjoisosassa sijaitsevalla Lestijoella esiintyy yksi jäljellä olevista alkuperäisistä meritaimenkannoista. Vaikka Lestijoessa on tehty taimenkannan hoitotoimia, ei taimenkanta ole vahvistunut toivotulla tavalla Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tekemien sähkökoekalastusseurantojen tulosten perusteella.
Nyt Lestijoen keskivaiheilla Toholammin kunnassa käynnistyy merkittävä kunnostushanke, kun Korpelan Voima -kuntayhtymä suunnittelee Parkkikoskessa sijaitsevan voimalaitostoiminnan lopettamista ja koskialueen ennallistamista. Koskessa olevan padon muuttaminen kalojen kuljettavaksi vapauttaa noin 100 kilometriä joki- ja purouomaa vaelluskalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi. Parkkikosken kunnostustoimet ovat jatkumoa energiayhtiön Korpelan padon yhteyteen rakennetulle kalatielle, joka valmistui vuonna 2014.
Vuonna 2024 tavoitteena on laatia Parkkikoskelle kunnostussuunnitelma, tehdä luonto- ja arkeologiset selvitykset sekä jättää lupahakemus kunnostustoimien toteuttamiseksi. Parkkikosken kunnostustoimet tukevat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toteuttamaa Helmi-ohjelmaa, jossa on laadittu kunnostussuunnitelma Nuorasenpurolle, joka laskee Lestijokeen noin 400 metrin päässä Parkkikosken yläpuolella.
Torsanjoen Kurunkosken kunnostustoimet jatkavat Hiitolanjoen vesistöalueen ennallistamistyötä
Itärajan tuntumassa Rautjärven kunnassa on toteutettu merkittäviä virtavesikunnostuksia, kun Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiön hallinnoimien hankkeiden kautta vuosien 2021–2023 aikana on lakkautettu kolme vesivoimalaitosta, poistettu näiden patorakenteet ja ennallistettu kolme koskialuetta: Ritakoski, Lahnasenkoski ja Kangaskoski.
Nyt Hiitolanjoen vesistöalueen virtavesikunnostukset saavat jatkoa, kun WWF lähtee vetämään hanketta Hiitolanjoen yläpuolella Torsanjoen Kurunkoskessa olevan nousuesteen poistamiseksi. WWF on myös hankkeen merkittävä rahoittaja.
Kolmivuotisessa hankkeessa on määrä hakea kunnostustoimille lupaa vuoden 2024 aikana ja toteuttaa padon purku ja kosken ennallistaminen luvan saannin jälkeen vuonna 2026. Kurunkoskessa olevan nousuesteen poistaminen vapauttaa laskentatavasta riippuen 63–175 kilometriä uomaverkostoa lisääntymis- ja poikastuotantoalueiksi virtavesikaloille.
Lisäksi Saimaan vesiensuojeluyhdistys on käynnistänyt hankkeen Hiitolanjoen Didson-seurannasta yhteistyössä Luken kanssa. Nousu-ohjelma rahoittaa osan hankkeesta. Lisätietoja Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen sivuilta.
Mankinjoen Dämmanin kalatien rakentaminen käynnistyy
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä käynnistää vuonna 2024 kalatien rakennushankkeen Mankinjoen Dämmanin säännöstelypadolla. Säännöstelypato ja Dämmanin tekojärvi rakennettiin talousveden tuotantoa varten 1967. Raakaveden otto lopetettiin vuonna 2016, mikä käynnisti kalatien suunnittelun.
Dämmanin säännöstelypadon viereen rakennettava luonnonmukainen kalatie on jatkumoa Mankinjoen virtavesikunnostuksille ja vesistössä esiintyvän alkuperäisen meritaimenkannan hoitotoimille. Noin 1,5 kilometriä Dämmanin säännöstelypadon alapuolelle valmistui vuonna 2020 Gumbölen luonnonmukainen kalatie.
Valmistuessaan Dämmanin kalatie vapauttaa vaelluskaloille noin 6 kilometriä purouomaa Nuuksion Pitkäjärvelle asti. Pitkäjärven luusuassa on säännöstelypato, joka on suunniteltu muutettavaksi kalojen kulkuun sopivaksi erillisessä hankkeessa Dämmannin kalatien valmistumisen jälkeen. Pitkäjärven säännöstelypadon muutostyön jälkeen Mankinjoen vesistöalue on kokonaisuudessaan vapaa vaelluskaloille aina Nuuksion kansallispuiston purovesiä myöten.
Kauhajoen Sahakosken padolle rakennetaan luonnonmukainen kalatie
Kyrönjoen vesistöalueen latvoilla, Kauhajoen Sahakoskella, käynnistyy kesällä 2024 Kauhajoen osakaskunnan vetämänä kalatien rakennushanke. Hankkeessa Sahakosken padon alapuolelle rakennetaan luonnonmukainen kalatie, joka mahdollistaa kaikilla virtaamilla kalojen ylös- ja alasvaelluksen.
Sahakoskessa oleva pato on ollut Kauhajoen merkittävin nousueste. Pato on estänyt Kauhajoen latvapuroissa paikallisesti elävien taimenkantojen vapaan liikkumisen latvapurojen ja joen pääuoman välillä. Kalatie vapauttaa 50 kilometriä Kauhajoen pääuomaa ja sivupuroja taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi.
Sahakoskessa tehtävät toimenpiteet tukevat myös Etelä-Pohjamaan ELY-keskuksen käynnissä olevan Helmi-ohjelman tavoitteita. Helmi-ohjelmassa on laadittu kunnostussuunnitelma Sahakosken padon yläpuolella sijaitsevalle pohjavesivaikutteiselle Talasluomalle.
