Peltojen vesienhallinnassa ollaan siirtymässä luonnonmukaisiin kuivatusmenetelmiin, kuten tulvatasanteellisiin kaksitasouomiin. Alustavien tutkimustulosten mukaan kaksitasouomat vähentävät vesien ravinnekuormaa ja lisäävät uoman rantavyöhykkeen monimuotoisuutta.
Perinteiset vanhojen pelto-ojien perkaukset puolestaan lisäävät uomaeroosiota ja liettymistä ja huonontavat uomien ekologista tilaa. Valtion tuet painottuvatkin jatkossa luonnonmukaisiin kuivatusmenetelmiin.
Kaksitasouomaa perustettaessa uoman reunoille muotoillaan tasanteet, joihin vesi pääsee tulviessaan nousemaan niin, ettei se nouse pellolle asti. Tulvatasanteille noustessaan veden virtaus hidastuu, jolloin kiintoaine ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat tasanteille, eivätkä päädy vesistöön. Kaksitasouoma voidaan perustaa myös niin, että tasanne tehdään vain toiselle reunalle.
”Luonnonmukaisilla kuivatusmenetelmillä jäljitellään luonnollisia uomaprosesseja, joissa vedellä on tilaa viivähtää ja varastoitua. Kaksitasouoman tulvatasanteet hidastavat veden virtausta, jolloin niille pidättyy kiintoainetta ja ravinteita”, kuvailee erikoistutkija Pasi Valkama Suomen ympäristökeskuksesta (Syke). Hän vetää Menetelmiä maa- ja metsätalouden kestävään vesienhallintaan (Valumavesi) -hanketta.
Kaksitasouomat tulevat yleistymään
Tulvatasanteellisia kaksitasouomia on kaivettu eri puolille Suomea, kuten esimerkiksi Sipooseen Uudellemaalle ja Tyrnävään Pohjois-Pohjanmaalle parin vuosikymmenen aikana yhteensä joitakin kymmeniä kilometrejä.
Pisin, 4,5 kilometrin mittainen kaksitasouoma kaivettiin viime talvena Raaseporinjoelle. Uomat on yleensä perustettu tutkimushankkeiden yhteyteen. Valumavesi-hankkeessa tutkitaan kaksitasouomien vaikutuksia virtauksiin, vedenlaatuun ja luonnon monimuotoisuuteen.
”Jatkossa kaksitasouomat tulevat yleistymään, sillä tuen saaminen maatalousalueiden yhteisojitushankkeisiin edellyttää ojituksesta aiheutuvien haittojen ja vahinkojen estämistä tai vähentämistä”, kertoo Valkama.
”Myös metsätalousalueella kiintoainetta näyttäisi pidättyvän kaksitasouoman tulvatasanteelle, mutta tästä tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa. Kaksitasouomat voivat kuitenkin tulevaisuudessa olla myös osa metsätalouden vesiensuojelupalettia”, arvioi Valkama.
Kaksitasouomat lisäävät rantavyöhykkeiden monimuotoisuutta
”Kaksitasouoman rakenne hyödyttää alustavien tulostemme mukaan uoman rantavyöhykkeen kasveja ja selkärangattomia eläimiä, kuten kovakuoriaisia. Tutkimuksemme mukaan sekä kasvien että selkärangattomien eläinten lajikirjo lisääntyi. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että tulvatasanteet monipuolistavat uoman elinympäristöä”, kertoo erikoistutkija Kaisa-Leena Huttunen Sykestä.
”Toisaalta emme tutkimuksissamme havainneet, että kaksitasouomilla olisi ollut positiivisia vaikutuksia vesieliöstöön. Esimerkiksi päiväkorentojen tai vesiperhosten toukkien määrät eivät kasvaneet”, Huttunen jatkaa.
Tulvatasanteen kasvillisuus tehostaa kiintoaineen ja ravinteiden pidätysprosessia
Uomien tulvatasanteelle ja tulvaluiskiin on myös kylvetty kukkia pölyttäjien houkuttelemiseksi. ”Kukkakaistan perustaminen itse tulvatasanteelle osoittautui kuitenkin haastavaksi. Viereiselle kaltevalle penkalle, tulvaluiskalle, perustetut kukkakaistat kuitenkin onnistuivat”, kertoo erikoistutkija Mikko Kuussaari.
.
”Niille kylvetyt yksivuotiset kukkakasvit, kuten hunajakukka, houkuttelivat runsaasti kimalaisia ja perhosia jo ensimmäisenä kesänä. Kylvimme tulvaluiskiin myös monivuotisia kukkakasveja, kuten päivänkakkaraa ja ahdekaunokkia. Ne runsastuivat kahden seuraavan vuoden aikana. Toisaalta monia pölyttäjille hyviä mesikasveja, kuten apiloita ja virnoja, taimettui kaksitasouoman varrelle myös luontaisesti”, Kuussaari lisää.
Kunnossapitotarve on pienempi kuin perinteisten ojien
Kaksitasouoman perustaminen tulee viljelijälle kalliimmaksi kuin perinteinen vanhan ojan peruskunnostus. ”Pitkällä aikavälillä kaksitasouomien kunnossapitotarve on kuitenkin pienempi kuin perinteisten ojien. Tutkimustemme mukaan tulvatasanteiden kasvillisuus kannattaa kuitenkin niittää säännöllisin väliajoin, esimerkiksi 3–5 vuoden välein, ainakin osittain”, arvioi Pasi Valkama.
Maa- ja metsätalouden kestävää vesienhallintaa tutkiva Valumavesi-hanke alkoi vuonna 2020 ja se jatkuu vuoden 2024 loppuun. Hanketta koordinoi Syke ja siinä ovat mukana muun muassa Luke, Tapio Oy, Salaojayhdistys ja Helsingin yliopisto. Sitä rahoittavat ympäristöministeriö Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta, maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja Vesitekniikan tuki ry, Salaojituksen tukisäätiö, Syke, Luke ja Salaojayhdistys.
