Luke tutkii ponttonirysistä vapautettujen lohien eloonjäämistä Pohjanlahden rannikolla – Ruotsissa viitteitä pienemmästä eloonjäännistä perinteisiin rysiin verrattuna

Luke tekee paraikaa merkintätutkimusta, jossa selvitetään ponttonirysistä vapautettujen merilohien eloonjäämistä. Merkkipalautuksia toivotaan kaupallisten kalastajilen lisäksi mm. vavalla kalastavilta vapaa-ajankalastajilta. Kuva: Timo Ruokonen/Luke.

Tutkimukseen liittyvät lohien merkinnät tehdään touko–kesäkuussa Selkämerellä Porin-Merikarvian edustalla, Etelä-Perämerellä Luodon edustalla ja Pohjois-Perämerellä. Merkkien palauttamisesta maksetaan kalastajille palkkio.

Euroopan komission asettama poikkeus saaliin purkamisvelvoitteesta koskien Itämeren lohen vapauttamista rysästä umpeutuu vuoden 2020 lopulla. Siksi ponttonirysistä (PU-rysä) vapautettujen lohien tutkiminen on nyt tärkeää.

PU-rysästä vapautettujen eloonjäänti pienempää kuin perinteisestä rysästä?

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tiedotteen mukaan PU-rysistä on tullut käytetyimpiä lohipyydyksiä koko Itämerellä, mutta niistä vapautettujen lohien eloonjäänti voi poiketa merkittävästi perinteisistä rysistä vapautettujen lohien eloonjäännistä.

”Viimeaikaisten ruotsalaisten tutkimusten perusteella PU-rysästä vapautettujen lohien eloonjäänti on ollut oleellisesti pienempi kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, joissa lohet on vapautettu perinteisistä rysistä”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Timo Ruokonen.

Uusissa tutkimuksissa on ollut mukana ruotsalaisia kalastajia, joiden käytänteet eivät kaikilta osin vastaa suomalaisten kalastajien toimintatapoja. Nyt käynnistyneellä tutkimuksella täydennetään olemassa olevaa tietoa ottamalla huomioon suomalaisten kalastajien toimintatavat sekä pyynnin alueellinen ja ajallinen jakautuminen.

Rannikon rysäkalastajat mukana tutkimuksessa

Vapautettavien lohien eloonjääntiä tutkitaan merkitsemällä PU-rysistä vapautettavia rasvaevällisiä luonnonlohia yksilömerkillä yhteistyössä rannikon rysäkalastajien kanssa. Lohien merkinnät tehdään touko-kesäkuussa Selkämerellä Porin-Merikarvian edustalla, Etelä-Perämerellä Luodon edustalla ja Pohjois-Perämerellä. Työ etenee lohien nousun mukana kohti pohjoista.

”Merkityistä lohista tarkastellaan myös mahdollisia ulkoisia vaurioita. Näitä tietoja kerätään lohien kunnon ja terveydentilan selvittämiseksi yhteistyössä Ruokaviraston kanssa. Tällä tavoin saamme toivottavasti myös hieman lisävaloa lohia viime kesinä vaivanneeseen tautimysteeriin”, Ruokonen kertoo.

Merkkipalautuksia toivotaan myös vapaa-ajankalastajilta

Mereltä tai joesta saatujen lohien merkkien palauttamisesta Luonnonvarakeskukselle maksetaan tavallista suurempi 25 euron palkkio. Merkittyä lohta ei tarvitse ottaa saaliiksi palauttamista varten, sillä palkkio maksetaan myös vapautetuista kaloista, joiden merkkitiedot toimitetaan yhdessä pyyntipaikan ja mahdollisuuksien mukaan valokuvan kera Luonnonvarakeskukselle.

Merkin tietojen lukemisen jälkeen merkitty lohi tulisi suosituksen mukaan vapauttaa, jotta merkittyjen lohien vaellusreitiltä saataisiin mahdollisimman paljon havaintoja. On tärkeää, että sekä kaupalliset kalastajat että vapaa-ajankalastajat toimittavat merkintätietoja, jotta tietoa saadaan mahdollisimman kattavasti sekä meri- että jokialueilta.

Kalamerkkiä palautettaessa on tärkeää ilmoittaa kalasta ainakin pyyntipäivä ja -paikka. Hyödyllisiä tietoja ovat myös pituus, paino ja pyydys. Merkkipalautusilmoitus verkossa riittää, eikä merkkiä silloin tarvitse lähettää postitse.

Merkin voi palauttaa sähköisesti palautuslomakkeella

Löydetty merkki voidaan palauttaa myös postimaksutta osoitteeseen:
Luonnonvarakeskus
Merkki, 5005751
00003 VASTAUSLÄHETYS