Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Raaseporin kaupungille vesitalousluvan, joka mahdollistaa noin 600 metrin pituisen kalatien sekä alasvaellusrakenteen rakentamisen Mustionjoen Peltokosken vesivoimalaitoksen ohi. Kalatie koostuu ala- ja yläosan teknisistä osuuksista sekä niiden välisestä luonnonmukaisesta osuudesta.

Mustionjoki kuuluu kansallisen kalatiestrategian kärkikohteisiin, ja kalatien rakentaminen on myös vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden mukainen. Hankkeella toteutetaan vuonna 1950 voimalaitokselle asetettua velvoitetta, jonka mukaan voimalaitoksen omistajan tulee sallia kalan kulun mahdollistavan laitteen rakentaminen patoon, mikäli valtion viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.

”Päätöksessä on varmistettu, että hankkeen vaikutusalueella olevien patojen patoturvallisuus ei vaarannu”, toteaa ympäristöylitarkastaja Perttu Ottelin Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Myös Mustionkosken voimalaitokselle suunnitteilla kalatie

Hanke mahdollistaa vaelluskalojen nousun Mustionjoen Peltokosken voimalaitoksen yläpuoliselle jokiosuudelle sekä sen lisääntymis- ja poikasalueille. Hanke on tärkeä osa Mustionjoen kalateiden kokonaisuutta. Peltokosken voimalaitoksen alapuolisessa vesistössä on aiemmin toteutettu Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet.

Peltokosken voimalaitoksen yläpuoliselle Mustionkosken voimalaitokselle on myös suunnitteilla kalatie, jonka toteuduttua vaelluskaloilla olisi kulkuyhteys mereltä koko Karjaanjoen vesistöalueelle.

Toimenpiteet tukevat vuollejokisimpukan ja uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun elinkiertoedellytyksiä. Kalatien luonnonmukainen osuus lisää lohikalojen kutu- ja lisääntymisalueita sekä virtavesilajiston elin- ja lisääntymisympäristöä. Luonnonmukaisella osuudella on myös positiivinen vaikutus jokihelmisimpukan lisääntymismahdollisuuksiin.

Aluehallintovirasto hylkäsi voimayhtiön kalatieratkaisun

Kalatie rakennetaan pääosin yksityiselle peltoalueelle, jonka omistajalle on määrätty maksettavaksi korvaus peltopinta-alan menetyksestä sekä pellon käytön vaikeutumisesta. Lisäksi hankkeen työmaaliikenteestä aiheutuu häiriötä lähialueella. Raaseporin kaupungin on töiden päätyttyä korjattava kalatien rakentamisesta ja työmaaliikenteestä aiheutuneet tievauriot.

Haittoja vesistölle vähennetään muun muassa pinnasta pohjaan ulottuvalla suodatinkankaalla. Lisäksi kalatien ala- ja yläosa rakennetaan kuivatyönä teräsponttiseinän suojassa. Raaseporin kaupungin on ennen rakennustöiden aloittamista kartoitettava vuollejokisimpukoiden esiintyminen hankkeen vaikutusalueella ja tarvittaessa siirrettävä ne.

Peltokosken vesivoimalaitoksen omistaja Koskienergia Koskivoima Oy on hakenut samanaikaisesti lupaa toisentyyppiselle kalatieratkaisulle. Aluehallintovirasto hylkäsi hakemuksen, koska Raaseporin kaupungin kalatieratkaisun hyödyt katsottiin suuremmiksi.