Luoteis-Ahvenanmaan kalakannat osoittavat merkkejä lisääntyneestä rehevöitymisestä. Tämä käy ilmi Åbo Akademin Husön biologisen aseman seurantatutkimuksesta, jossa tuloksia verrattiin 20 vuoden takaisiin näytekalastustuloksiin.

Kesän 2023 tuloksia verrattiin vuosina 1997 ja 2003 toteutettuihin vastaaviin koekalastuksiin. Kalastus suoritettiin kymmenessä paikassa, jotka vaihtelivat suojaisista sisäsaariston lahdista ulkosaariston avoimille alueille. Luoteis-Ahvenanmaan kalakantoja seurannut tutkimus tehtiin Ahvenanmaan maakunnan hallituksen toimeksiannosta.

”Tutkimissamme suojelluissa sisäsaariston lahdissa oli tapahtunut rehevöitymiseen liittyvien lajien lisääntymistä. Esimerkiksi rehevöityneistä vesistä hyötyvien pasurien (Blicca bjoerkna) selkeä kasvu näkyi sekä sisäsaaristossa että välisaaristossa. Pasuri kuului ahvenen kanssa tämän tutkimuksen yleisimmin tavattuihin lajeihin”, kertoo meribiologi Sofia Pettersen.

Kuhakanta kasvanut, mutta suuret kuhat ovat vähissä

Muista huomionarvoisista tuloksista mainittakoon, että kuhakanta (Sander lucioperca) näyttää kasvaneen hieman viime vuosina, mutta suurempien kuhien määrä oli pieni, mikä saattaa viitata korkeaan kalastuspaineeseen. Silakat (Clupea harengus membras) puolestaan näyttävät siirtyneen kesällä aiempaa kauemmaksi ulkosaaristoon. Tästä saatiin viitteitä myös Ahvenanmaan sisäsaaristossa kesällä 2022 tehdyssä koekalastuksessa.

Muiden Itämereltä saatujen raporttien tavoin myös tämän tutkimuksen yhteydessä pyydetyt silakat osoittivat, että silakat ovat nykyisin aiempaa laihempia ja pienempiä.

Seuranta on tärkeää

Tutkijoiden mukaan jatkuva seuranta on tärkeää, jotta voidaan dokumentoida toisaalta pitkäaikaisia muutoksia ja toisaalta ennakoida, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Itämeri on tällä hetkellä yksi maailman nopeimmin ilmastonmuutoksen vuoksi muuttuvista merialueista.

”Ahvenanmaan sisäsaariston tilanteen kehittyminen ei tullut suurena yllätyksenä, muutokset ulkosaaristossa ei kuitenkaan ole yhtä selviä. Sama kuvio on havaittavissa useimpien muuttujien osalta. Tämä kehitys osoittaa samalla, että Ahvenanmaan sisäsaaristoon kohdistuu kova paine ja että meidän on tehtävä paljon töitä suuntauksen kääntämiseksi”, sanoo Åbo Akademin Husön biologisen aseman amanuenssi Tony Cederberg.

Hänen mukaansa ilmastonmuutokseen liittyvät nopeat muutokset, joita nykyään on Itämerellä yhä selvemmin havaittavissa, korostavat ajantasaisen ja asianmukaisen tietopohjan merkitystä. ”Ilman sitä emme voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan”, korostaa Cederberg.