Suomen silakkasaalis oli edelleen niukka – rannikolta saatiin tavallista paremmin ahventa ja muikkua

Merialueen kaupallisten kalastajien saalis oli ennakkoarvion mukaan 88 miljoonaa kiloa vuonna 2022. Se oli lähes 10 miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Saalis koostui pääosin silakasta, jonka määrä väheni jo kuudentena vuotena peräkkäin.

Myös useiden rannikolta kalastettujen lajien saalis jäi pienemmäksi kuin 2000-luvulla keskimäärin. Poikkeuksena olivat ahven ja muikku, joista saatiin tavallista suurempi saalis.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkoarvion mukaan silakkaa kalastettiin viime vuonna 70 miljoonaa kiloa eli seitsemän miljoonaa kiloa vähemmän kuin vuonna 2021. Silakan kalastuksen ohessa pyydettyä kilohailia saatiin 13 miljoonaa kiloa, 1,3 miljoonaa kiloa edellisvuotta vähemmän. Yhdessä nämä pääasiassa troolilla avomereltä pyydetyt lajit muodostivat 95 prosenttia kaupallisen merikalastuksen saaliin määrästä.

Merellä vähemmän troolareita, troolilla vähemmän silakkaa

Silakkaa on saatu 2000-luvulla saaliiksi 63 tonnista 136 tonniin vuodessa. Viime vuoden saalis oli ennakkoarvion mukaan kolmanneksi pienin 2000-luvulla.

”Suurin osa silakkasaaliista oli vähintään 10 metriä pitkien, troolilla kalastavien alusten pyytämää. Näiden alusten määrä on viimeisten kymmenen vuoden aikana vähentynyt kolmanneksella, viime vuonna niitä oli 32. Myös saaliiksi saadun silakan määrä pyyntiaikaa kohden on vaihdellut. Viime vuonna silakkaa saatiin noin 1 600 kiloa ja kymmenen vuotta aikaisemmin 2 200 kiloa troolin vetotuntia kohden”, yliaktuaari Pirkko Söderkultalahti kertoo.

Kilohailikiintiö hyödynnettiin täysin

Silakan, kilohailin, turskan ja lohen saalismäärää rajoitetaan vuosittain kansainvälisesti sovittavilla saaliskiintiöillä, joiden tavoitteena on edistää kalastustoiminnan ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Suomelle on asetettu silakkakiintiö kahdelle kalastusalueelle. Pohjanlahdelle asetetusta kiintiöstä kalastettiin viime vuonna noin 60 prosenttia. Suomenlahden-Itämeren pääaltaan kiintiö kalastettiin kokonaan.

Kilohailikiintiö hyödynnettiin täysin. Lohikiintiöstä kalastettiin vähän yli puolet eli reilut 20 300 lohta. Itämeren turskakannat ovat erittäin heikossa tilassa, ja saaliskiintiöitä on pienennetty voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Vielä kymmenen vuotta sitten Suomen turskasaalis oli yli miljoona kiloa, mutta viime vuonna turskaa kalastettiin 30 tonnia eli vain pari prosenttia vuosikymmenen takaisesta määrästä.

Rannikolla vähemmän kalastajia, muutamista lajeista hyvin saalista

Merellä työskenteli alle tuhat kaupallista kalastajaa. Heistä suurin osa kalasti verkoilla tai rysillä rannikolla. Rannikkokalastuksen yleisin saalislaji oli ahven, jota sai saaliiksi noin 750 kaupallista kalastajaa. Ahvensaalis kasvoi Suomenlahtea lukuun ottamatta ja oli ennakkoarvion mukaan noin miljoona kiloa.

”Myös viime vuoden muikku- ja kuoresaalis oli keskimääräistä suurempi, mutta lohen, taimenen, siian, kuhan ja särjen saalis jäi edelleen pieneksi. Saaliiden pienenemiseen on vaikuttanut muun muassa kalastuksen väheneminen. Aktiivisten kalastajien määrä on huvennut kymmenen viime vuoden aikana reilusta 2 100 kalastajasta alle puoleen. Myös kalastajien ikääntyminen sekä hylkeiden ja merimetsojen runsastuminen ovat vaikuttaneet kalastuksen määrään, Söderkultalahti selvittää.