Toukokuussa aloitettua Tikkurilankosken padon purkamista juhlittiin maanantaina Vantaalla kulttuuritehdas Vernissassa. Paikalle saapunut runsas joukko luonnon ja erityisesti vaelluskalojen ystäviä koki tunteikkaan hetken, kun kaivinkone siirsi betonia ja kiviä pois joesta ja vesi pääsi vapaana virtaamaan padon keskiosaan syntyneestä aukosta.

Tavoitteena on marraskuuhun mennessä ennallistaa Tikkurilankoski luonnonmukaisen kaltaiseksi ja purkaa padon keskiosaa 20 metrin matkalta. Töiden valmistuttua Keravanjoella uskotaan olevan potentiaalia kehittyä edustavaksi taimenjoeksi, kun kulkuesteet on poistettu ja poikastuotannon olosuhteita parannettu.

Taimenen lisääntyminen ollut heikkoa

Taimenien lisääntyminen on ollut Tikkurilankoskessa heikkoa padosta ja huonosti toimivasta kalatiestä johtuen. Kunnostettu koskialue voi tarjota mahdollisuuksia kalastukseen lähellä Tikkurilan keskustaa.

Padon purkamisen yhteydessä kehitetään lisäksi kosken rantojen virkistyskäyttöä lisäämällä kulkuyhteyksiä ja oleskelupaikkoja. Suojeltujen rakennusten, polttouunin piipun ja padon reunaosat säilyttämällä säilytetään alueella merkittävä Tikkurilan teollisuushistoriaan liittyvä kulttuurihistoriallinen arvo.

Seuraavaksi Vanhankaupunginkosken padon vuoro

Tilaisuuden esiintyjät ja juhlapuhujat sekä runsas yleisö hyrisivät tyytyväisyyttään siihen, että pitkään valmisteltu Tikkurilankosken kunnostaminen on vihdoin toteutumassa.

Suomalaisen luonnon- ja vesiensuojelun veteraani, pitkäaikainen kansanedustaja Pertti Salolainen painotti puheessaan, että nyt toteutumassa oleva padon purkaminen on osoitus yhteiskunnan muuttuneesta, koskiensuojelulle myönteisestä asenteesta.

”Enää ei löydy sellaista poliitikkoa, joka uskaltaisi ajaa oman kotikoskensa valjastamista. Valistunut kansalaismielipide on myös taannut sen, ettei aikanaan virtavesien suojelun kannalta erittäin tärkeäksi osoittautunutta koskiensuojelulakia ole yrityksistä huolimatta avattu”, Salolainen korosti.

Samasta koskiensuojelulle myönteisen ajattelun lisääntymisestä Salolaisen mukaan kertoo myös se, ettei Vuotoksen ja Kollajan altaiden rakentamiseen ole voimayhtiöiden kiinnostuksesta huolimatta ole ryhdytty. Parannettavaa silti löytyy hänen mukaansa myös Vantaanjoen vesistöalueella.

”Tärkein päämäärä on purkaa myös Helsingissä Vantaanjokisuulla oleva Vanhankaupunginkosken pato. Sen tavoitteen saavuttaminen on aivan välttämätöntä”, Salolainen totesi.

Teksti ja kuvat: Ismo Malin