Tuhansien kalojen kutunousu kiinnosti tuhansia ihmisiä – Ylen livelähetykset keräsivät yhteensä 255 000 katselukertaa – uusintaa ensi kevääksi on jo toivottu

Ahvenia ja särkiä nousemassa Bodvattnetiin kutemaan. Kaloille kutu on myös vaaran paikka, sillä se houkuttelee paikalle runsain määrin lintuja saalistuspuuhiin.

Teksti: Ismo Malin, Kuvat: Juha Ojaharju

Tuhannet kalat nousevat joka kevät Bodvattnetin sisäjärveen kutemaan Merenkurkun saaristossa. Tänä vuonna Yle oli virittänyt ensimmäistä kertaa kamerat kutupaikalle seuraamaan kalojen ponnisteluja mereltä lisääntymispaikoilleen.

Yle Areenassa kalojen kutunousua Bodvattnetille seurattiin suorassa lähetyksessä kolmena päivänä 27.–29. huhtikuuta yhteensä 18 tunnin ajan. Lähetykset keräsivät Ylen uutisoinnin mukaan kaikkiaan 255 000 katselukertaa. Suosituin oli ensimmäinen päivä, jolloin katseluja oli lähes 180 000.

”Katselumäärä oli iloinen yllätys minulle ja meille kaikille ohjelmantekoon osallistuneille”, kertoo Svenska Ylen luontotoimittaja Joakim Lax. ”Katselijoilta tullut vähäinen palaute oli pääosin positiivista. Ainoastaan puututtiin siihen, että lyhyet lähetyksissä aika ajoin näytetyt infotekstit olisivat saaneet olla myös suomeksi. Nyt ne olivat vain ruotsiksi, koska ohjelman tuottajana oli Svenska Yle.”

Kutunousu oli Ylen slow-tv-kokeilu

Ylessä oli Laxin mukaan jo pitkään mietitty, millaista omaa slow-tv:tä yhtiö voisi kehittää. Jonkinlaisina esikuvina Ylessä on pidetty Norjassa ja Ruotsissa jo toistakymmentä vuotta tehtyjä tämän lajityypin ohjelmia, kuten esimerkiksi meilläkin televisiossa esitettyä Suurta hirvivaellusta.

Lax kertoo, että kalojen kutunousu valikoitui aiheeksi, koska se on upea keväänmerkki, jota tullaan myös paikan päälle suurella joukolla seuraamaan. ”Mukana on esimerkiksi koululaisia ja eläkeläisiä, mutta myös muitakin ryhmiä”, Lax selvittää.

”Lisäksi luonto on aina ollut tärkeä meille suomalaisille ja varsinkin nyt korona-aikana luontoon on lähdetty ahkerasti. Mutta entä he, jotka eivät luontoon syystä tai toisesta pääse? Ajattelimme, että näillä livelähetyksillä voimme viedä luonnon näille ihmisille kotiin katseltavaksi ja koettavaksi”, Lax sanoo.

Kalojen kutupuuhat kiinnostavat ja monet tulevat niitä seuraamaan myös paikan päälle.

Paikallisilta kiitoksenarvoista apua

Fladoja eli kluuveja, jotka ovat maankohoamisen seurauksena syntyneitä sisäjärviä, on Pohjanmaan rannikolla, erityisesti Merenkurkussa, noin 2500. Monet niistä ovat erinomaisia kutualueita merestä nouseville kaloille, kuten hauille ja ahvenille sekä särkikaloille. Ylen livelähetyksissä seurattu puro sijaitsee Björkön saarella, joka on osa Unescon luonnonperintöaluetta Merenkurkussa.

Svenska Ylen luontotoimittaja Joakim Lax kehuu alueella asuvia ihmisiä myönteisestä suhtautumisesta ja avuliaisuudesta. ”He esimerkiksi vartioivat yöaikaan ohjelmantekoon käyttämiämme välineitä ja muutenkin, jos jotain tarvittiin, niin muutamalla puhelinsoitolla asia järjestyi”, hän kiittelee.

Hauet nousevat yleensä ensimmäisinä Bodvattnetiin jäiden lähdettyä.

Jatkoa livelähetyksille on jo toivottu

Saadut kokemukset ensimmäisestä kutunousu-tv:stä olivat siis pääasiassa myönteiset. Lisäksi toiveita uusinnasta on jo tullut. ”Jatkosta käydään paraikaa keskusteluja, mutta lopullinen päätös ohjelman jatkosta vielä puuttuu. Se tehdään toukokuun aikana”, Lax lupaa.

Hänen mukaansa mietinnässä on myös, jatketaanko vuoden päästä samassa paikassa vai jossain muualla. Vaihtoehtojahan Merenkurkussa riittää. ”Pohdinnassa on myös, toteutetaanko lähetykset taas kolme kertaa kuuden tunnin jaksoissa vai yhtenä yhtäjaksoisena 24 tunnin livenä”, Lax selvittää.

Lisäksi hän kertoo, että Ylessä on harkinnassa muitakin luontoaiheisia slow-tv-ohjemia. ”Esimerkiksi lähetyksiä teerien ja kurkien soidinmenoista on mainittu mahdollisina aiheina”, Lax mainitsee.

Myöhäinen kevät muutti aikatauluja

Alun perin Ylen piti tehdä suoraa lähetystä kutunoususta Bodvattnetiin jo viikkoa aikaisemmin kuin mitä tapahtui. Myöhässä olleen kevään takia alue oli kuitenkin tuolloin vielä jäässä.

Kun kamerat sitten jäiden lähdettyä tuotiin paikalle, että myös kalat olivat muuttaneet aikataulujaan. Yleensä kalojen nousu alkaa kaksi viikkoa sen jälkeen, kun jäät ovat lähteneen Bodvattnetista, jolloin veden lämpötila on sopiva.

”Tänä keväänä, kun jäät lähtivät myöhään, suuri osa hauista oli jo noussut kluuviin, vaikka se oli vielä jäässä. Lähetyksissä näkyikin vain muutamia haukia, mutta runsaasti ahvenia ja varsinkin särkiä, mikä yleensä on kutunousun lopun lähestymisen merkki”, Lax kertoo.

Kalojen kututouhuja tallennetaan myös kameralla.