MMM vahvisti suojeluarvot uhanalaisille ja taantuneille kalalajeille -Tavoitteena salakalastuksen kitkeminen – laillinen pyynti on edelleen sallittua

Uhanalaisille ja taantuneille kalalajeille on asetettu suojeluarvot. Niitä saa kuitenkin edelleen pyytää kalastusrajoitusten puitteissa. Kuva: Janne Rautanen

Maa- ja metsätalousministeriö antoi tänään asetuksen uhanalaisten ja taantuneiden kalojen arvoista. Asetus liittyy toukokuun alusta voimaan tulleeseen kalastuslain muutokseen, jonka mukaan uhanalaisiin lajeihin kohdistuvien kalastusrikosten ja -rikkomusten yhteydessä tuomitaan valtiolle menetettäväksi se arvo, joka laittomasti saaliiksi otetulla kalalla on lajinsa edustajana.

Uuden menettämisseuraamuksen tavoitteena on tehostaa uhanalaisia ja taantuneita kalalajeja koskevien pyyntimitta-, rauhoitus- ja saaliskiintiösäännösten noudattamista ja samalla lajien suojelua ja kantojen elpymistä.

”Seuraamukset laittomasta kalastuksesta ovat tähän asti olleet niin vähäisiä, että seuraamusjärjestelmä on koettu osin tehottomaksi”, sanoo asetuksen valmistelusta vastannut maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Sanna Koljonen.

Lisäksi esimerkiksi vaelluskalakantojen elinolojen parantamiseen tähdänneet
kalliit toimenpiteet ovat joissain tapauksissa mitätöityneet kokonaan laittoman kalastuksen takia.

Pelote salakalastusta vastaan

Suojeluarvojen vahvistamisen uskotaan lisäävän lajien suojaa laitonta kalastusta vastaan ja viestivän samalla myös yleisemmin uhanalaisten ja taantuneiden kalojen suojelullisesta arvosta ja laittoman kalastuksen moitittavuudesta.

Vahvistettujen arvojen uskotaan helpottavan myös rikosten ja rikkomusten käsittelyä tuomioistuimissa, kun arvot ovat helposti saatavilla, eikä niitä jouduta arvioimaan erikseen.

”Toivottavasti tämä on salakalastajille pelote, joka saa miettimään muita vapaa-ajanviettotapoja kuin esimerkiksi rauhoitetun järvilohen pyytämistä”, Koljonen toteaa.

”Vastaavat säännökset menettämisseuraamuksista sekä luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen eläinten ja metsästyslain nojalla rauhoitettujen riistaeläinten arvoista sisältyvät luonnonsuojelu- ja metsästyslakeihin ja niiden nojalla annettuihin asetuksiin, joten oli aika saada ne koskemaan myös kalastuslakia ja kaloja”, hän jatkaa.

Suurin suojeluarvo 7 510 euroa

Kalalajit, joita asetus koskee, ovat lohi, järvilohi, ankerias, nahkiainen, taimen, harjus, nieriä, jokirapu sekä mereen laskevassa joessa tai purossa oleva siika. Yksittäiset lajit on jaettu asetuksessa tarkoituksenmukaisiin suojeluyksiköihin tuoreimman uhanalaisuusarvioinnin (Punainen kirja 2019) ja kalastusasetuksen perusteella.

Suojeluarvoja koskevassa asetuksessa on yhteensä 23 erilaista arvoa, jotka vaihtelevat välillä 50–7 510 euroa. Suurin arvo on äärimmäisen uhanalaisella Vuoksen vesistöalueen järvilohella ja pienin arvo jokiravulla.

Lohikaloilla ja ankeriaalla korkea suojeluarvo

Suojeluarvot perustuvat Luonnonvarakeskuksen laskelmiin siitä, miten kalliiksi suojeluyksikön korvaaminen uudella vastaavalla yksiköllä käytännössä tulee. Arvojen määrittely perustuu kunkin yksikön suojelun tarpeeseen, uusiutumiskykyyn ja lisääntymisikäisen kannan kokoon.

”Pääosin luonnonkudusta peräisin olevien lohikalojen arvot ovat tuhansia euroja kalaa kohden ja rasvaeväleikattujen satoja euroa. Myös ankeriaalla on korkea arvo, 3510 euroa”, Koljonen kertoo.

Saa edelleen pyytää kalastusrajoitusten puitteissa

Koljonen korostaa, että myös uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien kalastus on sallittua rauhoitusaikojen, pyyntimittojen ja muiden kalastusrajoitusten puitteissa niin kuin tähänkin asti. Kaloista ei ole siis tullut kokonaan rauhoitettuja.

Jos saaliiksi tulee vahingossa pyyntimittojen vastainen ja/tai rauhoitettu uhanalainen kala, se on välittömästi laskettava takaisin veteen, vaikka se olisi kuollut. Kalalaji ja -kantakohtaisten suojelusäännösten lisäksi kalastaessa tulee ottaa huomioon ja kunnioittaa kalastuslain yleisiä kalastuskieltoja ja -rajoituksia.

”Kalastuslain uuden menettämisseuraamuksen ja asetuksella vahvistettujen suojeluarvojen tuomitseminen valtiolle menetettäväksi tulee kyseeseen vain niissä tapauksissa, joissa kalastaja on vastoin lakia ottanut saaliiksi asetuksessa mainitun uhanalaisen kalan. Rauhoitusaikojen ulkopuolella pyyntimitan täyttäviä uhanalaisiksi luokiteltuja kaloja on sallittua pyytää lain sallimissa rajoissa.”

Esimerkkejä uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien suojeluarvoista

Itämeren lohi meressä ja sisävesissä 3470 euroa; rasvaeväleikattu Itämeren lohi 170 euroa.
Järvilohi osissa Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöjä 7510 euroa; rasvaeväleikattu järvilohi osissa Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöjä 280 euroa.
Ankerias 3510 ja nahkiainen 100 euroa.
Taimen meressä ja mereen laskevissa joessa 3260 euroa, rasvaeväleikattu taimen meressä ja mereen laskevassa joessa 390 euroa.
Taimen sisävesissä leveyspiirin 67 eteläpuolella 2440 euroa; rasvaeväleikattu taimen sisävesissä leveyspiirin 67 eteläpuolella 260 euroa.
Taimen sisävesissä leveyspiirin 67 pohjoispuolella 410 euroa; rasvaeväleikattu taimen sisävesissä leveyspiirin 67 pohjoispuolella 80 euroa.
Harjus meressä 1360 euroa; harjus sisävesissä leveyspiirin 67 eteläpuolella 300 euroa; harjus sisävesissä leveyspiirin 67 eteläpuolella 400 euroa ja pohjoispuolella 100 euroa.
Nieriä Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella 5100 euroa.
Siika mereen laskevassa joessa tai purossa 460 euroa.

Asetus uhanalaisten ja taantuneiden kalojen arvoista

Teksti: Ismo Malin