Veneen pohjamaalin valinnalla voi olla merkitystä vieraslajien leviämiseen – viittä eri eliönestomaalia tutkittiin yhden purjehduskauden ajan

Myrkkymaalin ja ekomaalin ero oli selkeä. Kuva: Kari Nurmi.

Viittä erilaista huviveneiden pohjassa käytettävää eliönestomaalia tutkittiin osana EU-rahoitteista COMPLETE-hanketta, jossa etsitään konkreettisia toimia vieraslajien saapumisen ja leviämisen estämiseksi Itämerellä.

Kokeessa purjeveneen pohja maalattiin viidellä erilaisella eliönestomaalilla ja vertailun vuoksi osa pohjasta jätettiin kokonaan maalaamatta. Selvisi, että eri maalien päällä kasvava lajisto ja sen määrä erosivat toisistaan.

Lisäksi tulokset osoittavat, että huviveneilijöiden pohjamaalivalinnoilla voi olla merkitystä vieraslajien leviämisen kannalta. Pohjamaalien tehokkuutta ja päällyskasvuston kiinnittymistä tutkittiin yhden purjehduskauden ajan huhtikuusta lokakuuhun. Tuona aikana veneellä purjehdittiin Suomenlahdella ja Saaristomerellä.

Testissä kolme ekomaalia ja kaksi myrkkymaalia

Maaleista kolme oli ns. ekomaaleja (Seaboost Overdrive, Hempel Silic One, International Trilux Hard Eco) ja kaksi biosidejä sisältävää myrkkymaalia (International Trilux, Hempel Hard Racing Xtra). Loppukaudesta kahdesta maalipinnasta puhdistettiin käsin pieni osa kiinnittyneen kasvuston irtoamisen selvittämiseksi (Seaboost ja Trilux Hard Eco).

Syksyllä vene nostettiin ylös ja pohjaan kiinnittyneen kasvuston määrä ja lajisto tutkittiin. Veneen pohja pestiin Hangon Itäsatamaan asennetussa venepesurissa, jonka jälkeen pohja tutkittiin uudestaan.

Päällyskasvuston seassa oli myös vieraslajeja

Purjeveneen pohjan päällyskasvustosta löytyi 13 eri lajia/lajiryhmää, joista vieraslajeja oli kaksi: merirokko (Amphibalanus improvisus) ja uusin vieraslajimme pieni saksisiiraäyriäinen (Sinelobus vanhaareni).

Runsaimmin pohjassa esiintyviä lajeja olivat merirokko, saksisiira, sinisimpukka ja surviaissääsken toukka. Saksisiiraa havaittiin eniten maaleilla, joihin oli kiinnittynyt runsaasti merirokkoa ja sinisimpukkaa.

Pohjan lisäksi näytteitä otettiin potkurista ja peräsimestä (nk. niche-alueilta), joissa on aiemmissa tutkimuksissa havaittu enemmän päällyskasvustoa. Tässä tutkimuksessa pohjan ja niche-alueiden kasvusto ei eronnut mainittavasti toisistaan.

Tosin merisukasjalkaista (Hediste diversicolor) löytyi ainoastaan potkurista ja peräsimestä otetuista näytteistä, mutta ei veneen pohjasta. Kaikkia muita potkurista ja peräsimestä löytyneitä lajeja löytyi myös pohjasta.

Maaleissa havaittiin suuria eroja

Kesän purjehduskauden jälkeen maalien välillä oli huomattavia eroja. Kovilla myrkkymaaleilla (International Trilux, Hempel Hard Racing Xtra) ja Hempel Silic One -ekomaalilla ei ollut päällyskasvustoa purjehduskauden päättyessä.

Ennen rungon pesua määrällisesti eniten päällyskasvustoa oli International Trilux Hard Eco -ekomaalilla ja melkein yhtä paljon Seaboost Overdrive -ekomaalilla. Näillä kahdella maalipinnalla päällyskasvustoa oli määrällisesti enemmän kuin maalaamattomilla kontrollipinnoilla.

Pesun jälkeen Hempel Silic One ja Seaboost Overdrive -ekomaalit sekä myrkkymaalit International Trilux ja Hempel Hard Racing Xtra olivat puhtaat päällyskasvustosta. Maalaamattomista kontrollipinnoista ja International Trilux Hard Eco -ekomaalista harjapesukaan ei poistanut kaikkea päällyskasvustoa, vaan pintaan jäi merirokon kiinnittymislevyjä.

Kahdella ekomaalilla ilmeni harjaustarvetta kesken kauden

Veneenkäyttäjän näkökulmasta kaikki tutkitut maalit toimivat: ne vähentävät kitkaa ja auttavat säilyttämään veneen nopeuden. Myös ekomaalit Seaboost Overdrive ja International Trilux Hard Eco auttavat pitämään pohjan puhtaana, mikäli pohja harjataan kauden aikana useita kertoja. Näillä ekomaaleilla kasvoi harjausten välissä runsaasti päällyskasvustoa, joten myös vieraslajien levittämisen riski veneen kulkureitillä ja levähdyssatamissa on olemassa.

Pohjanpesumahdollisuudet ilman veneen nostoa ovat tällä hetkellä Suomessa hyvin rajalliset. Suomessa on vain yksi drive in -venepesuri, johon veneen voi ajaa pohjan pesuun. Siellä rajoitteena on pohjassa sijaitsevan potkurin maksimileveys: jos potkuri on leveämpi kuin 25 senttimetriä, veneen pohjan voi pestä vain potkuriin asti.

Käsin harjaus jää pesurin lisäksi vaihtoehdoksi, jos vene pestään sen ollessa vedessä. Tällöin pesussa irrotettu lajisto palaa veteen ja vieraslajit voivat jatkaa leviämistään.