Suosittu syvänmeren kalastusmatka etelän aurinkoon järjestetään jälleen!  Lähde Teneriffalle kalastamaan valtamerikaloja hyvässä seurassa. Kalastuksessa käytetään tuttua ammattiopasta. Aiempi kokemus syvänmerenkalastuksesta ei ole välttämätöntä. Saaliiksi on mahdollisuus saada muun muassa tonnikaloja, boniitteja, wahoota, barracudia ja rauskuja. Lukijamatkalla on mukana SVK:n toimihenkilö, joka avustaa kalastukseen liittyvissä asioissa. Jos kiinnostuneita on tarpeeksi, niin mahdollisuus omakustannekalastusmatkaan upealle EL Hierron…

Vuonna 1775 perustettu kalakukkojen kotikaupunki Kuopio on oivallinen esimerkki paikkakunnasta, joka tarjoaa paljon erilaisia mahdollisuuksia kalastusta harrastavalle. Kaupungilla on reilut 9000 hehtaaria vesialueita, jotka käsittävät erityiskalastuspaikkoja, lampia sekä suurempia selkiä ja reittivettä. Oivallista ja erittäin edistyksellistä koko Suomea ajatellen on, että kaupungin pienvesillä saa kalastaa ainoastaan vapakalastusmenetelmiä käyttäen. Monipuoliset vesialueet palvelevat toki myös matkailijoita, mutta…

Valtaosa Suomen vaelluskalakannoista on istutusten varassa, mikä ei ole kestävää pitkällä aikavälillä. Siksi kalojen luonnollista elinkiertoa pyritään elvyttämään rakentamalla padottuihin jokiin ylä- ja alavirtaan toimivia vaellusväyliä. Niiden toimivuutta selvitetään uudessa laajassa tutkimushankkeessa.    Vuosien 2019–2023 aikana Luonnonvarakeskuksen (Luke), voimayhtiöiden, Energiateollisuus ry:n ja Maa- ja metsätalousministeriön Sateenvarjo III -yhteistyöhankkeessa tutkitaan ja tehostetaan Suomessa jo käytössä olevien…

Suomalaiset arvostavat laadukasta kotimaista kalaa, mutta sitä ei ole tarpeeksi saatavilla. Vain noin 19 prosenttia ostamastamme kalasta on kotimaista. Alkuvuonna 2019 käynnistyneen Kalavaltio-hankkeen tavoitteena on lisätä kestävää kotimaista kalankasvatusta valtion merialueilla sekä helpottaa yritystoiminnan käynnistymistä. Valtioneuvoston Vesiviljelystrategia 2022 tähtää kotimaisen kalankasvatuksen kestävään kasvuun. Tavoitteena on lisätä Manner-Suomen meri- ja sisävesialueiden tuotantoa nykyisestä noin 8 miljoonasta…

Hämeenlinnan Lammille rakennettu kosteikko pidättää yli puolet esipuhdistetun jäteveden typestä. Kaksi kolmasosaa pidättyneestä typestä vapautuu kaasumuodossa ilmaan. Kosteikkoaltaan avulla puhdistamo täyttää tehostetulle typenpoistolle asetetut vaatimukset, eikä kylmä kausikaan estä altaan toimintaa. Monilta pienehköiltä jätevedenpuhdistamoilta ei edellytetä tehostettua typenpoistojärjestelmää. Näin on myös Hämeenlinnan Lammilla, jossa esipuhdistetut jätevedet johdetaan ensin neljän hehtaarin laajuiseen ja keskisyvyydeltään noin metriseen…

Suomen rantojen suurin meriroskan lähde on niiden virkistyskäyttö, mutta suurissa kaupungeissa rantoja roskaavat myös erilaiset rakennustyömaat, kertovat Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman RoskatPois!-hankkeen keräämät tiedot meriroskan lähteistä. Vuosina 2012–18 kerätyn rantaroska-aineiston perusteella noin 90 % rantaroskista oli erilaisia muovi- ja vaahtomuovituotteita. Roskanlähteistä suurimmaksi arvioitiin rantojen virkistyskäyttö. Sen tuottama osuus rantaroskista oli keskimäärin noin 40–60 % kaikentyyppisillä rannoilla….

Haitallinen vesistöissä kasvava vieraslaji kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on levinnyt satoihin järviin pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta sitä esiintyy runsaina kasvustoina myös Koillismaalla ja Lapissa. Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja ProAgria Oulu kehittävät kolmivuotisessa hankkeessa uusia tapoja poistaa vesiruttoa vesistöistä kestävällä tavalla. Myös uusia tapoja hyödyntää sitä selvitetään ja vesirutto näyttäisi soveltuvan erinomaisesti lisäsyötteeksi biokaasulaitoksen mädätysprosessiin. ”Vesiruton…

Metsähallitus, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Luonnonvarakeskus ovat neuvotelleet kalastusjärjestelyistä Ruunaan koskilla Lieksassa. ELY-keskuksen poikkeuslupapäätös tuo mukanaan muutoksia, jotka astuvat voimaan vuonna 2020. Syyskalastus voi kuitenkin edelleen jatkua. Ruunaalla voi myös jatkossa kalastaa uistimella, perholla ja jigillä 1.8.-30.11. välisenä aikana. Luonnonlohi ja -taimen ovat kokonaan rauhoitettuja. Kalastus kohdistuu istutettuihin ja rasvaeväleikattuihin taimeniin sekä muihin lajeihin, kuten kirjoloheen….

Ruunaan retkeilyalueelta vuonna 2017 tehty kävijätutkimus on julkaistu. Sen mukaan Ruunaalle tehdään vuosittain noin 80 000 käyntiä, joista pääosa kesäkaudella. Ruunaalle tullaan useimmiten katsomaan koskimaisemaa retkeilyreittejä kävellen, kalastamaan, melomaan ja osallistumaan elämyksellisiin koskenlaskuihin. Ruunaa on suurimmalle osalle kävijöistä matkan tärkein kohde, ja suosituin vierailukohde alueella on Neitikoski. Kävijätutkimukseen vastanneista 57 % oli miehiä ja 43…

Kuusamon Uistimen Räsäsen seiskasta alkunsa saanut uistinperhe on laajentunut suurhaukivieheellä. Tällä Suur-Räsäseksi nimetyllä ottipelillä on pituutta 12 cm ja se painaa 50 grammaa. Normaalista Räsäsestä poikkeavasti uudessa haukihoukuttimessa on yksihaarakoukku, joka helpottaa kalastusta vesikasvillisuuden seassa ja mahdollistaa kalan nopean irrottamisen koukusta. Uutuuslusikan uinti on perinteisen ”räsäsmäinen” ja sitä voi virittää esimerkiksi lisäämällä jigipyrstön koukkuun. Pyrstö…