Suomi aikoo esittää Saimaan norppasaaristoja uudeksi luonnonperintökohteeksi Unescon maailmanperintöluetteloon. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoi aieluettelon päivittämisestä Maailmanperintöfoorumissa. Unescon maailmanperintösopimuksen tarkoituksena on turvata maapallon arvokkaimman luonto- ja kulttuuriperinnön säilyminen. Kohteen hyväksyminen maailmanperintöluetteloon edellyttää, että kohde on yleismaailmallisesti erityisen arvokas ja arvojen säilyminen on turvattu. ”Suomi on maailmanperintöstrategiassa linjannut, että luetteloon ehdotetaan vain erityisen arvokkaita kohteita….

Pohjoisen Itämeren maankohoamisalueiden fladat eli matalat, sulkeutuneet merenlahdet ovat rannikoiden tärkeimpiä lastenkammareita kalanpoikasille. Merenkurkun alueen fladoista on tehty tuore tutkimus, jonka tuottaman tiedon avulla arvokkaita elinympäristöjä voidaan suojella entistä paremmin. Tutkimus osoittaa, että korkeammat lämpötilat edistävät ahvenen ja hauen lisääntymistä. Toisaalta kolmipiikit syövät näiden petokalojen mätiä ja poikasia. Fladojen ruoppaus voi johtaa matalampiin lämpötiloihin sekä…

Vuonna 2020 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa runsaat 40 000 harmaahyljettä eli hallia. Näistä Suomen merialueella oli vajaat 17 000. Perämeren jäillä laskenta-aikaan olleiden norppien määräksi arvioitiin noin 13 300 yksilöä. Laskennoissa nähtyjen hallien määrä pysyi vuosia noin 30 000 yksilössä, mutta nyt tulos on jo toisena vuonna peräkkäin kasvanut noin 40 000 yksilöön. Vuodesta 2003 lähtien…

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan lohenpoikasia on onnistuttu ohjaamaan Iijoen Haapakoskella. Vesivoimalaitoksen yläkanavaan kesällä 2019 asennettu noin 180 metriä pitkä kelluva ohjausaita on ensimmäinen Suomessa kyseiseen tarkoitukseen asennettu rakenne. Luken tiedotteessa korostetaan, että lohikantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin edellyttää kalojen vaellusyhteyden eheyttämistä kahteen suuntaan: Kalanpoikasten on päästävä jokien yläjuoksulta mereen syönnösvaellukselleen kasvamaan ja aikanaan aikuisten kalojen on…

Saimaannorppakannan koko arvioidaan tammi-helmikuussa pesineiden norppien määrän eli ns. talvikannan perusteella. Arvion perustana on pesälaskennassa havaittujen lumipesien määrä ja jäällä havaitut norpat. Karkea arvio vuoden 2020 kannan koosta on noin 420-430 norppaa, mikä merkitsee noin 15-20 yksilön kasvua edellistalvesta. Metsähallituksen tiedotteen mukaan talven 2020 huonot jääolot haittasivat sekä norpan pesintää että pesälaskentoja. Saimaa jäätyi hyvin…

Pieksämäellä Etelä-Savon ammattiopisto Esedu:n metsäalan opiskelijat tekivät Metsähallituksen kanssa yhteistyötä luonnon hyväksi kunnostamalla Mustosen ja Pyijyn lampien välisen nimettömän puron. Nikkarilan opetusmetsässä virtaava puro kulkee osittain metsälain perusteella rauhoitetussa erityisen arvokkaassa elinympäristössä puron-noronvarsimetsässä. Puron kunnostuksen ovat suunnitelleet Metsähallitus Metsätalous Oy:n suunnittelija Arto Nygren ja luonnonhoidon asiantuntija Reijo Hokkanen. Kunnostus kuuluu osana Metsätalous Oy:n jo vuonna…

Pidä Saaristo Siistinä (PSS) ry:n uuteen taidejulistesarjaan kuuluu neljä erilaista aihetta: Meri, Kallio, Sulka ja Mänty. Luonto- ja vesistöaiheiset graafiset julisteet sopivat sisustukseen niin kotona, mökillä kuin julkisissa tiloissakin. ”Uudet julisteet ovat kunnianosoitus vesistöillemme ja rannoillemme. Julisteet ovat moderneja, mutta niiden luontoaiheet ovat hyvin perinteisiä ja ikiaikaisia. Taidejuliste seinällä on pitkäikäinen ilo omistajalleen. PSS ry:n…

Taimenkannan villiinnyttäminen eli laitoskantojen risteyttäminen jäljellä olevien villien kantojen kanssa parantaa palautusistutusten onnistumisen edellytyksiä, osoittaa filosofian maisteri Nico Alioravaisen Itä-Suomen yliopistossa ensi viikolla tarkastettava väitöstutkimus. Uhanalaisia ja luonnosta hävinneitä vaelluskalakantoja ylläpidetään laitosviljelyn avulla. Laitoskasvatettuja kaloja istutetaan vesistöihin muun muassa osana kalatalousvelvoitteiden hoitoa, mutta istutusten tuottavuus on pääsääntöisesti heikkoa ja heikentynyt vuosien mittaan edelleen. Osasyyksi on…

Tuoreen tutkimuksen mukaan eläinplanktonia syövien kalojen ravinnon laatu laskee kohti rehevämpiä ja lämpimämpiä järviä, mutta se ei näy eroina kalojen lihasten arvokkaiden omega-3-rasvahappojen, EPA:n ja DHA:n, pitoisuuksissa. Jyväskylän yliopiston tiedotteessa kerrotaan, että lämpötilan ja ravinnekuorman nousu muuttaa järvien lajistoa ja erityisesti kalastoa lohikaloista kohti särkivaltaisia yhteisöjä. Subarktisilla alueilla ennustetut muutokset ilmastossa ovat keskiarvoa voimakkaampia ja…

Pielavedestä on saatu verkosta laittomasti järveen siirretty täplärapu. Täplärapu voi kantaa kahdentyyppistä rapuruttoa, ja täpläravun esiintyminen jokiravun lähistöllä aiheuttaa suuren riskin jokirapukannan häviämiseen. Pohjois-Savon ELY-keskuksen tiedotteen mukaan Pielavedestä saatiin verkosta täplärapu, joka on siirretty järveen laittomasti. Tämä on tehty vastoin kalastuslakia ja vieraslajiasetusta, joka kieltää kokonaan täpläravun istutukset mukaan lukien siirrot vesistöstä toiseen. Lähistöllä ei…