Useita suurkaloja ennenkin saanut raahelainen Jari Kettukangas vietti todellista isojen ahventen päivää ismete-kalastuksen merkeissä viidentenä maaliskuuta. Silloin tuttu isomusten kalapaikka antoi hänelle parikymmentä toinen toistaan komeampaa kyrmyniskaa, joista isoimmalla oli painoa peräti 1,6 kiloa.
Lisäksi hänen särkitäkyään haukkasi hieman reilu kiloinen suurahven ja neljänneksi isoinkin oli 940 gramman painoinen. Poikkeuksellista hänen mukaansa oli erityisesti juuri se, että isoja ahvenia tuli peräti noin 20, kun tavallisesti pitää tyytyä pariin, kolmeen.
”Tuon päivän kalojen keskipaino asettui varmaankin noin 700 grammaan ellei korkeammaksikin. Pari painavampaa ahventa olen saanut aikaisemmin, mutta tämän 1,6-kiloisen tasan 50 sentin pituus on uusi ennätykseni”, Jari myhäilee.
Hyviä enteitä ilmassa
Täysin yllätyksenä suurten ahventen otti-into ei hänelle suinkaan tullut, sillä hän oli jo aiemmin todennut kalareissun kohteena olleen vesistön anniltaan vähintäänkin lupaavaksi. Tilanne vaikutti otolliselta myös sen vuoksi, että jää oli kalojen syönti-intoa enteillen lumeton.
”Lisäksi sää oli pitkän pakkasjakson jälkeen muuttumassa pilviseksi ja lämpötila noussut plussan puolelle. Ilmanpaine oli siis menossa reilusti alaspäin, mikä saa kalat yleensä syönnille niin kuin myös ilmanpaineen nousu”, Jari selvittää.
Iso ahven oli Jarin mukaan syönnillään koko päivän kesken kaiken alkaneesta räntäsateesta huolimatta. ”Tämä suurin kala tuli kuitenkin ennen sateen alkamista puolen päivän maissa. Se otti selältä paikasta, jossa pohja on sangen tasaista, vaikka lähistöllä on karikkoa. Ehkä isot ahvenet olivat saapuneet paikalle särkien perässä. ”
Varautunut aina suurhauenkin varalta
Suurahven otti Jarin tarjoilemaan noin 15-senttiseen särkeen, jollaista hän pääasiassa käyttää täkynä suurten salakoiden ohella. Jättiahvenen väsyttely oli hänen mukaansa varsin nopea toimenpide. ”Kun ahven nousi ylös, säikähdin kuitenkin sen suurta kokoa”, hän naurahtaa.
Väsyttelyn nopeutta ja kalan ylös saamisen helppoutta selittävät paljolti Jarin talvisessa täkyonginnassa eli ismetessä käyttämät välineet. Niiden pitää hänen mukaansa olla aina sellaiset, että niillä on mahdollista saada ylös niin ahven, made kuin jopa 15-kiloinen haukikin.
”Sen takia minulla on esimerkiksi aina siiman ja täyn välissä vaijeriperuke hauen puraisun varalta. Oli siis tälläkin kertaa, vaikka iso ahven olikin varsinaisesti pyyntikohteena. Petokala ei olekaan minulle koskaan mikään sattumakala”, hän vakuuttaa.
Vapautettava kala mahdollisimman vähän aikaa pois vedestä
Mittauksen, punnituksen ja kuvaamisen jälkeen Jari vapautti tapojensa mukaisesti ennätyspitkän ahvenensa. Jos hän ottaa saalista ruoaksi, hän valikoi kotiin vietäväksi ns. välikoon kaloja.
Vapauttamisessa Jarin mielestä on tärkeää, että kala on mahdollisimman vähän poissa vedestä.
”Itsellä on esimerkiksi aina ahkiossa varattuna vettä, johon voin kaikessa rauhassa viedä kalan punnitusmatossa punnittavaksi, mitattavaksi ja kuvattavaksi. Kesällä taas voi toimia esimerkiksi niin, että ottaa kalan ensin veneeseen ja mittaa sen. Laittaa sen sitten haavissa takaisin veteen ja tekee kuvausvalmistelut ja vasta sitten ottaa takaisin veneeseen kuvattavaksi. Näin kalan ei tarvitse olla poissa vedestä kaiken aikaa”, Jari opastaa.
Toivomus: Vapauttakaa ihmiset myös isoja ahvenia
Jari kertoo huomanneensa seuratessaan Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön ylläpitämään suurkalarekisteriin tehtyjä ilmoituksia, että suurten ahventen vapauttaminen on vielä valitettavan harvinaista.
”Sen sijaan isojen haukien vapautusprosentti on jo korkea ja toivoisinkin, että ahvenenkalastajat ottaisivat siitä esimerkkiä”, hän sanoo.
Jari Kettukankaan 1,6 kilon suurahven (pituus 50 cm)
Pyyntipäivä ja -aika: 5.3.2020 noin klo 12
Pyyntipaikka: Raahe
Viehe: Täky (särki).
Kela: Okuma-hyrräkela
Vapa: Stoxdal-ismetevapa 120 cm
Siima: 0,40 mm monofiili vaijeriperukkeella
Teksti: Ismo Malin, Kuva: Jari Kettukankaan arkisto
