Jäihin hukkumisissa synkkä vuosi – ”Lämpimät talvet voivat lisätä jäihin vajoamisia”

Kaulassa roikkuvat naskalit kuuluvat jäällä liikkujan turvavarusteisiin. Kuva: Ismo Malin.

Vuonna 2020 hukkui ennakkotietojen mukaan useampi ihminen jäihin kuin moneen vuoteen. Asiantuntija arvioi, että aiempaa leudommat ja lyhemmät talvet voivat osaltaan lisätä jäihin vajoamisia. Tänä talvena riskejä liittyy myös korona-aikana lisääntyneeseen ulkoiluun. Lähes joka viides jäihin hukkunut oli 2010-luvulla pilkkijä tai verkkokalastaja.

2020-luku alkoi surusävytteisesti jääturvallisuudessa. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) ennakkotietojen mukaan jäihin vajoamisen seurauksena menehtyi viime vuonna ainakin 27 ihmistä. Edellisen kerran kuolleiden määrä nousi yhtä korkeaksi SUH:n ennakkotilastojen mukaan vuonna 2014. Tänä talvena hyinen vesi vaati jo joulukuussa ainakin kahdeksan alkutalven jäille rohjenneen hengen.

”Jäälle ei koskaan pitäisi lähteä, jos ei voi varmistua jään kantavuudesta tai ole ainakin valmistautunut siihen, että jää voi pettää alta. Näin alkutalvesta jäätilanne vaihtelee hyvin paljon eri puolilla Suomea ja jään paksuus voi vaihdella yllättävän paljon myös ihan pienellä alueella, muistuttaa SUH:n koulutussuunnittelija Anne Hiltunen.

”Viime keväänä koronaepidemia lisäsi ihmisten liikkumista luonnossa, ja saimme lukea kasvaneista hukkuneiden ja vesipelastustehtävien määristä. Muistetaan nyt siis varovaisuus, kun jatkamme ulkoilua näissä poikkeusoloissa”, sanoo LähiTapiolan projektijohtaja Antti Määttänen, jonka tausta on pelastusalalla.

Aiempaa leudommat talvet lisäävät riskiä

Anne Hiltusen mukaan jäihin vajoamisen riskiä lisäävät osaltaan aiempaa leudommat talvet.
”Jos on lapsuudessa tottunut menemään jäälle joulukuussa tai viimeistään loppiaisena, ei sitä enää useinkaan kannata tehdä. Ilmastonmuutoksen myötä talvet ovat lämpenemään päin, joten kalenteriin ei voi jään kestossa siksikään luottaa. Etenkin Etelä-Suomessa jääpeitteestä on tullut hyvin epävarma.”

Kasvaneeseen hukkumisriskiin talvien lämmetessä kiinnitti huomiota myös tuore kansainvälinen tutkimus, jossa kartoitettiin jäihin hukkumisia kymmenessä maassa. Kun talvien pakkaslukemat jäävät lähemmäs nollaa ja kylmien kausien kesto lyhenee, jää vahvan jääpeitteen aika lyhemmäksi ja jää voi olla arvaamattomampaa.

Lähes joka viides hukkuja oli pilkkijä tai verkkokalastaja

Jään pitää olla reilusti paksu, jotta se kantaa ihmisen, saati ajoneuvon. SUH:n vuosilta 2010–2019 kokoamien ennakkotilastojen mukaan noin joka kolmas (36 %) jäihin hukkunut oli vajonnut veteen ajoneuvolla.

Kymmenen vuoden aineisto kattaa kaikkiaan 152 jäihin hukkunutta, ja heistä joka neljäs oli kävelijä ja lähes joka viides pilkkijä tai verkkokalastaja. Loput olivat liikkeellä luistellen, hiihtäen tai esimerkiksi potkukelkalla.

”Moottorikelkkailijoita on havaintojemme mukaan yli puolet jäihin ajoneuvolla hukkuneista. Se korostaa sitä, että jo moottorikelkka tai esimerkiksi mönkijä vaatii pinnalla pysyäkseen erittäin kantavan jään. Autolla tai muilla isommilla ajoneuvoilla vaatimus on tietysti vielä suurempi, ja niillä kannattaakin liikkua vain merkityillä jääteillä”, sanoo Hiltunen.

”Silmät auki jäällä liikkuessa”

”Valitettavasti yksin jään paksuus ei vielä takaa, että liikkuminen jäällä on turvallista. Jääpeitteestä osa voi muodostua niin sanotusta kohvajäästä, joka on syntynyt lumen tai loskan jäätyessä, eikä ole niin vahvaa kuin kantokyvyn mittarina perinteisesti käytetty teräsjää. Jäässä voi myös olla halkeamia tai lumen peittämiä heikkoja kohtia, joten liikkuessa kannattaa aina pitää silmät auki”, sanoo Määttänen.

SUH:n tiedot pohjaavat medialähteisiin, joten ne eivät tavoita aivan kaikkia jäihin vajonneita. Viralliset hukkumistilastot julkaisee aikanaan Tilastokeskus.

Varaudu veteen joutumiseen

Anne Hiltunen kannustaa aina jäällä liikkuessa pitämään mielessä, että jää voi pettää alta. Silloin vaaratilanne ei tule niin suurena yllätyksenä ja on mahdollisuuksia toimia.

”Ihan minimivarustus jäällä kulkevalle ovat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat naskalit. Niillä voi veteen humpsahdettuaan saada otteen jään pinnasta ja saada vedettyä itsensä takaisin jäälle. Reppu kannattaa myös ennen lähtöä pakata kelluttavaksi esimerkiksi laittamalla vaihtovaatteita ilmavasti muovipussiin. Lisäksi kännykkä kannattaa pitää vesitiiviisti lähellä vartalon lämpöä, jotta sillä voi tarvittaessa soittaa apua.

Puhelimeen kannattaa ladata ennalta 112 Suomi -sovellus, koska sen kautta apua soittaessa hätäkeskus saa heti tarkat sijaintitiedot. Näin aikaa ei mene ensin etsintöihin isolla vesistöalueella.

”Jos jäistä pääsee pois omin voimin tai kaverin avulla, kannattaa myös silloin ilmoittaa asiasta hätäkeskukseen. Näin vältytään turhilta suurilta pelastusoperaatioilta, jotka joskus saavat alkunsa, kun joku luulee kuulleensa avunhuutoja tai on nähnyt esimerkiksi tavaroita jäällä. Toki aina pitää hälyttää apua, jos epäilee jonkun joutuneen veden varaan”, sanoo Määttänen.

Vinkkejä turvalliseen jäillä liikkumiseen

• Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.
• Selvitä ennalta jäätilannetta. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin, ja paikallisestikin jäätilanne voi vaihdella. Sisävesien jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen ja merialueen jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Kansalaishavaintoja voi lisäksi katsoa Järviwikistä.
• Jään kantokyvystä kertoo teräsjää. Suoraan veden pinnalta pakkasella jäätynyt teräsjää on vahvin jään muoto. Sitä pitäisi olla vähintään 5–10 cm yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.
• Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.
• Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.

Ohjeita jäistä pelastautumiseen ja pelastamiseen löytyy esimerkiksi SUH:n sivuilta