Väitös: Kokovalikoimaton pyynti voisi vähentää kalastuksen kielteisiä vaikutuksia kalojen elinkelpoisuuteen

Daniel Sadlerin Jyväskylän yliopistossa tarkastetun väitöskirjan mukaan kokovalikoiva kalastus eli yleensä isojen kalojen pyynti muuttaa merkittävästi kalojen perimän rakennetta ja nämä muutokset jatkuvat, vaikka, kalastus lopetetaan.

Ihmiskunta käyttää maapallon luonnonvaroja häikäilemättömästi hyväkseen. Hyvä esimerkki tällaisesta käyttäytymisestä on liikakalastus. Vuosittain pyydystetään 90 miljoonaa tonnia kalaa, minkä seurauksena populaatiokoot pienenevät nopeasti ja populaatioissa tapahtuu evolutiivisia muutoksia.

Tällöin muutokset keskeisissä kalojen elinkelpoisuuteen vaikuttavissa ominaisuuksissa, kuten kasvussa, lisääntymisessä ja käyttäytymisessä ovat kauaskantoisia perimän muutoksen myötä.

Jyväskylän yliopiston tutkija Daniel Sadler havaitsi väitöskirjassaan, miten kokovalikoiva kalastus muuttaa merkittävästi perimän rakennetta. Perimän muutokset jatkuvat, vaikka kalastus lopetetaan.

Kokovalikoimattomalla kalastuksella vaikuttaisi olevan vähemmän kielteisiä vaikutuksia kalojen kelpoisuuteen lämpötilan muuttuessa kuin kokovalikoivalla kalastuksella. Sadler käytti väitöskirjatyössään malliorganismia (seeprakala) selvittäessään, miten kalastus mahdollisesti vaikuttaa kalakantojen mukautumispotentiaaliin.

Kestävä kalastus avainasemassa

Ilmeisin ratkaisu on tietenkin kalastuksen lopettaminen kokonaan, mutta sen toteuttaminen on vaikeaa, koska kalojen osuus kulutetusta proteiinista on maailmanlaajuisesti 17 prosenttia. Avainasemassa on kestävä kalastus. Kalakannat saattavat ainakin jossain määrin toipua, jos kalastus lopetetaan tietyksi ajaksi.

”Emme kuitenkaan tiedä, palautuvatko kalastuksen mahdollisesti aiheuttamat perimän muutokset, jotka saattavat vaikuttaa kalojen adaptiiviseen potentiaaliin. Kalastus on usein kokovalikoivaa ja poistaa populaatiosta suurimmat kalat”, kertoo Sadler.

Koska kookkaimmat kalat ovat tehokkaita lisääntyjiä, kokoon kohdistuvalla kalastuksella voi olla kielteinen vaikutus populaation kasvuun ja keskimääräiseen kelpoisuuteen. ”Vaihtoehtona kokoon kohdistuvalle kalastukselle voisi olla kokovalikoimaton kalastus, joka kohdistuu kaikenkokoisiin kaloihin. Sillä vaikuttaisi olevan vähemmän kielteisiä vaikutuksia kalojen kelpoisuuteen lämpötilan muuttuessa kuin kokovalikoivalla kalastuksella. Väitöskirjatyöni tulokset saattavat auttaa kestävän kalastuksen suunnittelussa”, Sadler sanoo.