Orijärven vanhan kuparikaivoksen sinkkipäästöistä aiheutuu haittaa vesieliöstölle, minkä vuoksi alueelle esitetään tuoreessa raportissa kunnostamista. Järven vedenkäytöstä tai pohjavedestä ei aiheudu merkityksellistä riskiä ihmisen terveydelle.

Orijärven kaivosalue Salossa on yksi valtakunnallisesti tunnistetuista suljetuista tai hylätyistä kaivoskohteista, joiden jätealueet voivat aiheuttaa ympäristöhaittaa ja joiden kunnostustarve tulisi selvittää. Kaivos suljettiin vuonna 1955 tavalla, joka ei vastaa nykyvaatimuksia, sillä ympäristö- ja kaivoslainsäädäntö poikkesivat olennaisesti nykyisestä.

Kaivosalueella on sulfidimineraaleja sisältäviä sivukivikasoja ja rikastushiekka-alueita, joita ei ole peitetty. Niiden on arvioitu tuottavan happamia metallipitoisia valumavesiä suotuisissa olosuhteissa vielä vuosikymmeniä.

Sinkki aiheuttaa merkittävää haittaa vesieliöstölle

”Aiemmat tutkimukset ja pitkään jatkunut vedenlaadun seuranta ovat osoittaneet kaivosalueen metallipäästöjen kuormittavan Orijärveä ja sen alapuolisia vesistöjä. Nyt päättyneen hankkeen tavoitteena oli täsmentää ymmärrystä kaivosalueen ympäristökuormituksesta sekä arvioida alueen riskiperusteinen kunnostustarve”, kertoo ympäristöasiantuntija Auri Koivuhuhta Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti haitta-aineiden kulkeutumisesta ja niille altistumisesta aiheutuvia ympäristö- ja terveysriskejä. Orijärven vedenkäytöstä ei aiheudu merkittävää terveysriskiä nykyisellä maankäytöllä ja metallikuormituksella. Myöskään haitta-aineiden kulkeutumisesta pölyn tai pohjaveden mukana ei aiheudu merkityksellistä riskiä ympäristölle tai ihmisten terveydelle.

Erityisesti sivukivialueen valumavedet kuitenkin kuormittavat Orijärveä ja sen alapuolisia vesistöjä. Vesistövaikutusten kannalta keskeisin metalli on sinkki, jonka nykyisestä päästöstä aiheutuu merkittäviä haittavaikutuksia vesieliöstölle. Muiden metallien aiheuttamat vesistöhaitat ovat suhteellisen pieniä, mutta sivukivialueen kunnostaminen on silti perusteltua vesiekosysteemille aiheutuvien haittojen rajoittamiseksi.

Seuraavaksi laaditaan kunnostussuunnitelma

”Alueella ei ole voimassa olevaa kaivospiiriä tai ympäristölupaa, ja alue on niin sanotusti isännätön. Seuraavaksi Pirkanmaan ELY-keskuksen toteuttamassa hankkeessa laaditaan alueelle kunnostussuunnitelma”, kertoo projektipäällikkö Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Myöskään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen mielestä alueella ei ole enää tarvetta riskinarviointiin liittyviin lisätutkimuksiin.

”Nykytieto Orijärven pilaantumisesta ja riskeistä ovat riittäviä kunnostustoimenpiteiden aloittamiseksi. Seuraavaksi Orijärven suljetun kaivosalueen maaperä on luokiteltava pilaantuneeksi ja alueella on aloitettava maaperän puhdistustyön suunnittelu”, toteaa ylitarkastaja Esa Wihlman Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Merkittävä kulttuuriympäristö otettava kunnostuksessa huomioon

Sivukivialueen kuormitusta Orijärveen voitaisiin rajoittaa esimerkiksi peittoratkaisuilla tai vähentämällä haitta-aineiden kulkeutumista esimerkiksi kalkkikiviojien ja kosteikkojen avulla. Alueelle parhaiten soveltuva ja tehokkain ratkaisu voi löytyä myös eri menetelmien yhdistelmästä.

Rikastushiekka-alueiden kunnostusta ei arvioitu tarpeelliseksi. Muutokset ympäristöolosuhteissa voisivat kuitenkin aiheuttaa muutoksia kuormituksessa, minkä vuoksi rikastushiekka-alueiden kunnostamista ehdotetaan harkitsemaan sivukivialueen kunnostuksen yhteydessä.

Raportissa ehdotetaan, että kaivannaisjätealueilla rajoitettaisiin jatkossa maankäytön muutoksia niin, ettei haitta-aineiden kulkeutuminen tai niille altistuminen lisäänny. Riskienhallinnassa on myös otettava huomioon, että Orijärven kaivosalue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja osa kaivannaisjätealueista on suojeltu muinaismuistolain mukaisina kiinteinä muinaisjäännöksinä.