Porkkalanniemi uusiutui retkikohteena – retkeilijät saivat runsaasti uusia palveluita

Porkkalanniemen uudistetulle retkeilyalueelle on mm. viitoitettu noin viiden kilometrin pituinen reitistö, joka yhdistää viisi keittokatosta ja kaksi tulipaikkaa. Kuva: Jari Kostet/Metsähallitus.

Keskelle Suomenlahtea kurottuva Kirkkonummella sijaitseva Porkkalanniemi on arvokas luontoarvoiltaan ja kulttuurihistorialtaan. Uudistuneessa Porkkalanniemessä on retkeilijälle merkitty ja rakennettu uusia reittejä, lisätty pysäköintialueita ja kohennettu taukopaikkoja sekä rakennettu esteettömiä palveluita.

Viitoitettu noin viiden kilometrin pituinen reitistö yhdistää viisi keittokatosta ja kaksi tulipaikkaa palvellen niin patikoijia kuin evästelijöitäkin. Veneilijälle Porkkalanniemeltä löytyy vierasvene- ja retkisatamia sekä luonnonsatamia.

”Käytettävyyden lisäksi on otettu huomioon luonnon ja kulttuuriperinnön arvot ja virkistyskäytön yhteensovittaminen. Reitit ja palvelut on keskitetty jo käytössä olevalle alueelle siten, että tarjoutuu mahdollisuus kokea parhaat maisemat ja vaihteleva luonto, metsät, kalliot ja meri”, kertoo projektipäällikkö Hanna Ylitalo Metsähallituksesta.

Luonnonsuojelualue ulkomerelle

Porkkalanniemen kokonaisuutta on suunniteltu yhdessä alueen omistajien – Metsähallituksen, Kirkkonummen, Vantaan, Helsingin ja Nurmijärven sekä Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen – kanssa. Jatkossa alueella on sekä Porkkalan luonnonsuojelualue että Porkkalanniemellä sijaitsevat kuntien ja valtion virkistys- ja luonnonsuojelualueet.

Niemen eteläosa on Kirkkonummen kunnan luonnonsuojelualuetta, idässä oleva Lähteelän alue kuuluu Helsingin kaupungille. Niemen pohjoisosassa oleva Vetokannas on Vantaan virkistysaluetta. Lähellä Tullandetin siltaa sijaitsee Nurmijärven virkistysalue.

Perustettava Porkkalan luonnonsuojelualue sijaitsee ulkomerellä ja siihen kuuluu laajoja vesialueita, pieniä saaria ja luotoja sekä Träskön saari. Telegrafbergetin alue kuuluu myös suojelualueeseen.

Lisätietoa retkeilystä Porkkalassa löytyy verkkosivuilta

Roskatonta retkeilyä

Porkkalanniemellä siirrytään roskattomaan retkeilyyn. Maastossa olevat jäteastiat on poistettu ja retkeilijä tuo roskansa alueen pysäköintipaikoilla oleviin sekajätteiden keräysastioihin tai lajittelee jätteensä kotona. Maaston jäteastiat poistettiin kustannussyistä, ja säästyneet rahat käytetään alueen muuhun hoitoon.

Monipuolisesti elinympäristöjä

Porkkalan sijainti tekee alueesta arvokkaan ja erityisen. Pitkälle lounaaseen, keskelle Suomenlahtea työntyessään Porkkalanniemellä on vaikutuksensa sekä lintujen muuttokäyttäytymiseen että vedenalaisen luonnon olosuhteisiin.

Porkkalanniemi on maisemallisesti arvokasta erityisesti laajojen silikaattikallioiden, vanhojen luonnonmetsien, perinnemaisemien ja jylhien kalliorantojensa ansiosta. Alueella on runsaasti erilaisia elinympäristöjä rannikon korkeista havumetsistä ja rehevistä hakamaista aina ulkosaariston karuille luodoille asti.

Lintubongareiden paratiisi

Alue on yksi Suomen parhaita lintujen havainnointipaikkoja erityisesti muuttoaikoina, jolloin miljoonien lintujen muuttoreitit ylittävät Porkkalanniemen kärjen ja saaristoalueen. Alueella on myös lukuisia uhanalaisia lajeja.

Niemeltä löytyy myös paljon kulttuurihistoriallisia kohteita, kuten pronssi- ja rautakautisia hautaraunioita, linnoitustöiden jäänteitä, entisajan merimerkkejä sekä entisten asuinsijojen perustoja pihapiireineen. Porkkalan edustan merialueelta löytyy tiheämmin hylkyjä kuin mistään muualta Suomesta.

Kalastus Porkkalanniemellä

Porkkalanniemi sopii hyvin myös kalastukseen ja se on syksyisin erityisesti tyrskykalastajien suosiossa. Onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia, mutta kelaongintaan ja viehekalastukseen pitää 18-64-vuotiaiden maksaa kalastonhoitomaksu

Kalastonhoitomaksu oikeuttaa käyttämään yhtä vapaa ja viehettä. Muutoin kalastamiseen tarvitaan lisäksi kyseisen vesialueen omistajan kalastuslupa.

Porkkalanniemi tunnetaan myös lintubongareiden paratiisina. Kuva: Jari Kostet/Metsähallitus.
Porkkalanniemi on maisemallisesti arvokasta aluetta erityisesti laajojen silikaattikallioiden, vanhojen luonnonmetsien, perinnemaisemien ja jylhien kalliorantojen ansiosta. Kuva: Janne Kommonen/Metsähallitus