Raakun poikasia saadaan Karvianjokeen ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – pikkusimpukat ovat Konnevedellä ”lemmenlomalla” olleiden yksilöiden jälkeläisiä

Raakkujen puinen kasvatuslaatikko joen pohjalla.

Karvianjokeen saadaan jokihelmisimpukan eli raakun poikasia tiettävästi ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Raakku on erittäin uhanalainen laji, jota tavataan Etelä-Suomen joissa vain enää harvoin.

Karvianjoen raakkukanta on hyvin vanhaaja ja sen lisääntyminen on lähes olematonta, mistä kertoo se, että nuoria yksilöitä ei ole juurikaan havaittu joella tehdyissä kartoituksissa. Lisääntymistä hankaloittaa elinympäristön haasteiden lisäksi raakun elinkierron kannalta välttämättömien isäntien eli lohikalojen vähäisyys Karvianjoessa. Toimet kannan pelastamiseksi ovat siis välttämättömiä.

Jyväskylän yliopiston koordinoima LIFE Revives -hanke pyrkii parantamaan jokihelmisimpukan ekologista tilaa. Varsinais-Suomen ELY-keskus toimii hankkeessa kumppanina Karvianjoen alueella ja tekee toimia raakku- ja taimenkannan hyväksi.

Raakut ”lemmenlomalla” Konneveden tutkimusasemalla

Raakkujen lisääntymistä on pyritty aktivoimaan Konneveden tutkimusasemalla, kun aikuisia raakkuja vietiin Karvianjoesta asemalle ”lemmenlomalle”. Optimaalisissa kasvatusoloissa on saatu tuotettua pieniä raakunpoikasia vuonna 2022. Tällä hetkellä poikaset ovat tarpeeksi isoja, jotta niitä voidaan viedä projektin puitteissa 2023 kunnostetulle jokipätkälle Karvianjoen sivu-uomalle.

Poikaset siirretään sopivaan paikkaan joen pohjalle soraa sisältävässä puisessa kasvatuslaatikossa. Vesi virtaa verkon läpi kasvatuslaatikkoon, jolloin poikaset saavat suodatettua ravintoa. Kasvatuslaatikkoa pidetään joessa ainakin vuoden 2024 kevääseen asti, minkä jälkeen poikasten kasvu ja selviytyminen voidaan tarkistaa.

Kasvatuslaatikkomenetelmän tuloksista voidaan odottaa hyviä

Projektin aikaisempien kokemusten perusteella kasvatuslaatikkomenetelmän tuloksista voidaan odottaa hyviä. Projektin edetessä ja jokikunnostusten valmistuttua raakkuja voidaan vapauttaa Karvianjokeen ja turvata tätä kautta populaation selviytyminen myös tulevaisuudessa.

Jyväskylän yliopiston koordinoiman LIFE Revives -hankkeen tavoite on parantaa jokihelmisimpukan ekologista tilaa. Hanke saa rahoitusta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 15,9 miljoonaa euroa, josta 9,5 miljoonaa euroa rahoitetaan LIFE-ohjelman kautta. Hanke alkoi 2021 ja kestää vuoteen 2027.