Kesällä 2023 merimetson pesiä laskettiin Suomessa noin 27 920 kappaletta. Suomen pesimäkanta kasvoi 14 prosenttia eli oli noin 3 460 pesää suurempi kuin edelliskesänä. Vuodesta 2015 lähtien merimetson pesien määrä on vaihdellut noin 24 000 ja 27 000 pesän välillä. Alueellisesti pesämäärien vuotuiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria.

Merimetsokannan kasvu keskittyi eteläiselle Selkämerelle ja läntiselle Suomenlahdelle, joissa lisäys oli noin 2 500 ja vajaa 2 300 pesää. Merenkurkussa pesämäärä sen sijaan pieneni viidettä vuotta peräkkäin ja pesiä oli noin 440 vähemmän kuin edelliskesänä.

Koko Suomenlahdella merimetsokanta kasvoi vajaalla kolmanneksella ja Selkämerellä viidenneksellä. Merenkurkussa puolestaan kanta pieneni lähes viidenneksellä. Saaristomerellä ja Perämerellä pesämäärät pysyivät ennallaan.

Muista Itämeren maista mahdollisesti siirtynyt merimetsoja Suomeen pesimään

”Edeltävä talvi oli keskimääräistä lauhempi Euroopassa, mikä on edesauttanut merimetsojen selviytymistä talven yli ja voinut vaikuttaa kannan kasvuun myös Suomessa. On myös mahdollista, että muissa Itämeren maissa syntyneitä merimetsoja on siirtynyt pesimään meille. Merimetson pesimäkanta oli neljä prosenttia, noin 1 200 pesää, suurempi kuin kannan huippuvuotena 2018”, sanoo tutkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta.

Pohjanlahden merimetsokanta kasvoi kokonaisuutena kymmenen prosenttia. Pohjanlahdella oli noin 13 900 pesää, joista Selkämerellä noin 9 670, Perämerellä 2 195 ja Merenkurkussa 2 030. Suomenlahdella oli noin 9 590 ja Saaristomerellä 4 430 pesää. Sisämaassa havaittiin vain yksi muutaman parin yhdyskunta Päijät-Hämeessä.

Suomenlahdella ja Selkämerellä sijaitsi kummassakin noin kolmannes merimetson pesistä, Saaristomerellä vajaa viidennes ja sekä Merenkurkussa että Perämerellä alle kymmenen prosenttia.

Suuret yhdyskunnat hallitsevia

Merimetsoyhdyskuntia havaittiin Suomessa 51, ja ne pesivät yhteensä 68 luodolla tai saarella. Yhdyskunnista seitsemän pesi pikkuporukoissa pelkästään merimerkkien, linjataulujen tai majakan rakenteissa.

Viidessä suurimmassa yhdyskunnassa pesi puolet koko Suomen merimetsokannasta. Pelkästään Rauman sataman yhdyskunnassa, jossa laskettiin noin 6 830 pesää, pesi neljännes kaikista merimetsoista. Seitsemän seuraavaksi suurinta yhdyskuntaa, joissa oli kussakin noin 1 000–2 000 pesää, sijaitsivat Porvoossa (2 kpl), Espoossa, Kirkkonummella, Porin Enäjärvellä, Mustasaaressa ja Kokkolassa.

Rauman sataman merimetsoyhdyskunta on historian suurin Suomessa todettu lintuyhdyskunta. Samassa yhdyskunnassa pesi lisäksi satakunta harmaahaikaraparia, kymmenkunta jalohaikaraparia sekä merikotkapari jo kolmatta vuotta.

”Yhdyskunnan tuleva, luontainen kehitys riippuu poikasille sopivan kalaravinnon runsaudesta riittävän lähellä pesimäpaikkaa sekä siitä, pesiikö merikotkapari jatkossakin paikalla. Pesivä kotkapari suojaa yhdyskuntaa pesimättömien nuorten merikotkaporukoiden saalistukselta. Tänä kesänä 10–20 yksilön suuruisten merikotkaparvien havaittiin saalistaneen merimetson poikasia useassa suuressakin yhdyskunnassa”, Rusanen kertoo.